Minigolfia, koirakahvilaa ja muuta fiilistelyä

Mä olin eilen taas päivän reissulla Tampereella :) Oltiin järkätty Minnalle yllätyssynttärit, eli meitä tuli pari Oulusta ja minä täältä etelästä ja yks vielä Tampereelta aamulla yllättämään ystävää. Ekana suunnattiin porukalla minigolffaan, jonka voiton vein MINÄ.

Näin ammattimaisen näköistä porukkaa...

Reippaan ulkoilun (=siideri kädessä muille kikattelua minigolfradalla) jälkeen muut alko suunnata keskustaan syömään, mutta mulla oli aika suunnata takas kotiin, koska Senna ootteli yksin kotona. Käytiin kuitenki onneks vielä Tampereen parhaassa kahvilassa, koirakahvila Vainussa <3 Kahvila on tosi ihanasti sisustettu, palvelu on mahtavaa ja tarjolla on itsetehtyä safkaa koirille ja omistajille. Täältä oon kerran aiemminkin hakenu Sennalle tuliaisia ja nytkin mukaan lähti kaksi kahvilassa itsetehtyä koirankeksiä.

Tän sai syödä heti...

Tää oli tarkoitus säästää muutaman viikon päästä koittaviin Sennan synttäreihin.

Kuola valui odottelijalla.

Matolla tottakai.

Keksit maistuikin sitten niin hyvin, että ei olis pitäny jättää sitä synttärikeksiä pöydälle vartioimatta... Tämän sain pelastettua:

Eli ei mikään turha pikkukahvila! Olisin varmasti kanta-asiakas, jos asuisin lähempänä :)

Tänään käytiin Sennan kans ulkona fiilistelemässä nättiä syyssäätä. Ittellä meni hermot ihan hetkessä, koska siellä oli sitten koko kylä ulkoilemassa yhtäaikaa, eikää Sennaa voi päästää juoksemaan irti hihnasta. Loppumatkasta hoksasin, että pellot on viimein päästy puimaan eli poikettiin vielä yhteen rauhalliseen nurkkaan, jossa Senna sai hetken irrotella. Yritin ottaa siitä kuvia, mut joka kuvassa on joko pelkkä takapuoli tai sitten on pää pellonsängen uumenissa. No, yks ihan ok kuva tuli, jee.

Hmm... Mä laitan tähän vielä pari vähän epäonnistunutta kuvaa. Koska tää on mun blogi. Tai siis puoliks mun blogi.

Vähän vinoksi meni tämä otos. Ja pää on pellossa.

Kuvasin aurinkoa.

Islannin tuliaiset

Päällimäisenä omista tuliaisista on mielessä tämä "akuutti nielurisatulehdus", jonka ansiosta sain lääkäriltä antibioottikuurin ja kolmen päivän sairasloman. Tämähän on mun toinen työviikko uudessa paikassa, eli reippauspisteitä vain ropisee!

Mutta toin mä sieltä muutakin! Tässä ekat Reykjavikin ostelut:

Tässä kuvassa on vasemmalla mun kalannahakorvikset, alhaalla suloinen taskupeili ja oikealla komeilee Kakelle hankitut kynsikkäät!

Nää ei ihan käy ton paidan kans, mut kipeenä ei tee mieli tälläytyä.

Lisäks mainitsin tosta Blue Lagoonin taikamudasta, jonka pitäisi kuoria, syväpuhdistaa, pehmentää ja siloittaa ihoa, lisäksi varmaan myös korjata, kirkastaa, parantaa, ja mitä kaikkea ihmeitä sille vois vielä keksiä. Tällasen ostin ystävälleni, jolla on ens viikonloppuna synttärit.

Ja tottakai kun tax-freehen on päässy, niin piti ostaa omaa luottotuotetta, Sensain puuteria.

Lisäksi tuli tottakai karkkii ja paikallista suklaata hurjissa määrin :)) Islanti on kyllä kovin kallis maa, että ihan mitä tahansa sieltä en alkanut ostella. Tietty jos ostos oli yli 4000 kruunua, niin ostoksesta sai vero-osan takaisin lentokentällä. Suomi PRKL -kaupan pitäjäkin vinkkas, että vaikka tuotteet oli kaikki suomalaisia (kaikkea ihanaa btw), niin osan saattoi saada tax-freena halvempana.
 Omista ostoksista olisin saanu veroja takaisin ehkä parin euron verran, joten päätin lahjoittaa ne Islannille, luulen että he tarvitsevat niitä.

Voi internet, sinä viet kaikki rahani!

Oon vähän ostellut internetsistä viime päivinä. Keksittiin vaimon kanssa (mä keksin ja vaimo sanoi lopulta joo, koska se oli vaan helpompaa niin), että pidetään yhteissynttärit marraskuun alussa ja pidetään ne naamiaisina, koska sillon sattuu olee pyhäinpäivä ja koska on hauskaa pukeutua hassuihin asuihin. Se oikeesti on hauskaa hei te ystäväni, jotka ootte mutristellut naamaanne ja murisseet jotakin, oon mä huomannut. SE ON HAUSKAA. No mä selailin ensin punanaamion sivuja, et kummosta tilais, oon nähnyt siellä joskus vuosia sitten torakkapuvun ja olin jo aika varma siitä, mutta ei se jotenkin ollut enää niin siisti. Ajauduin selaamaan loppupeleissä jotain jenkkiläistä naamiaisasukauppaa, missä oli kaikkia ihania, mutta totesin, että ne postikulut oli enempi kun koltun hinta.. Siirryin ebayhyn ja tilasin sieltä sit huokeen törsäkkeen, jota mekoksikin voisi hyvällä mielikuvituksella kutsua.

Tänään se tuli! Mittailin sitä katseellani työpaikan takahuoneessa ja kauhulla katselin, etten ikinä mahdu siihen. Onneks rikoo on riskillä ruma, mut siltikin joustava ja pääsin lopulta testaamaan sitä ylleni ja totesin, et pitää mennä ostamaan jotkut tosi kauniit pikkuhousut, koska toi helma ei tavallaan ole ihan hirveän pitkä. Laitan kunnollisia kuvia sit joskus, mut ei nyt spoilata yllätysnaamiaishommaa ennen kemuja.

Sen lisäks oon tilaillut Bub-paidan, mutten ole vielä saanut sitä, mikä on vähän murheellista. Sen tilaamisesta on jo kauan! Mut ymmärrettäköön, yksi mies pyörittää koko Bub-instituutiota, sillä on varmaan hommaa.

Sit luin Karkkipäivän suuren BB-postauksen ja taas rupesi Visa vinkumaan lompakossa niin kovasti, ettei sitä voinut jättää huomiotta. Oon käytellyt tuota L’orealin Nude Magique BB:tä, mutten osaa liittyä siihen hypetysjoukkoon, mikä blogeissa tän ympärillä pyörii. Sain sitä tuotenäytteen, hullaannuin ja suorastaan juoksin ostamaan tuubin. Sain tuubin, käytin sen puolilleen ja nyt meillä ei vaan enää toimi tää yhteiselo. Musta rupes jotenkin tuntumaan, että se tukotti mun naaman, pärstä piti aina puuteroida tai olin iltapäivällä kaameen kiiltävä ja limanen.

Joten sit ostelin tuota. Ebaysta kotiutin 2 purtiloo = 22e. Tilasin kysymättä äiteellekin, kun se aina innostuu mun internet-ostoksista ja haluu kans, joten pistin heti tilaukseen. Väri oli täysin sattumalta ihan täydellinen, ainakin noin kämmenselälle testailtuna ja vaikuttaa muutenkin ihanalta roinalta, joten en malta odottaa huomisaamua! Saa nähdä, mitä naama tästä tykkää puolen tuubin jälkeen. Mulla on ehkä tuhat puolikasta meikkivoidetuubia tuolla, en tajua miten niistä voi kaikista tulla huonoja puolen tuubin jälkeen :D

Sen lisäks sain tänään aikaan, sain jutskattuu pomon kans, et koska vois olla viikkovapaata ja löysinkin yhden tiistaivapaan ja heti varasin siihen Sykerön valmiiksitekoajan. Nyt ihan sama, kuinka paskalta se tuntuu tai ei, valmista tulee HNGH. Sen lisäksi oon vähän sähköpostitellut ihanan Leenan kanssa ja me tehdään mulle joku dinosaurusspektaakkeli sääreen tahi reiteen, en malta obottaa! Sainpas ton tatskalääh tägin tähänkin postaukseen..

Terveisiä Islannista!

Nyt on kamat kotona ja Sennankin ehin jo hakea Kakelta. Kake ja vaimonsa kovasti vakuutteli, että kaikki on menny hyvin ja hurtta on ollu kiltti, mut luulen et he yrittää olla kohteliaita. Senna kun on koulutettu just mun tyylillä, että tarviiko niitä kaikkia sääntöjä nyt niin noudattaa...

Täs sit yksityiskohtaista selotusta mun reissusta. Kyseessähän oli työmatka, että mikään villi bilereissu ei ollu kyseeessä. Niin ja mähän olin kuumeessa lähes koko reissun.

Keskiviikko:
Lento Helsingistä Reykjavikiin ja suoraan kentältä Blue Lagoon -kylpylään. Kylpylän vesi tulee kuumista lähteistä ja oli ihanan lämmintä. Siinä ei oltu enää köyhiä eikä kippeitä. Altaalla sai myös kokeilla naamiona lähteistä saatavaa valkoista mutaa, josta munkin herkkä nahkani tykkäs kovasti. Sitä myytiin sit putiloissa näteillä hinnoilla. Pieni putilo lähti mukaan.
Kävin viime talvena samantyyppisessä kylpylässä Uuden-Seelannin Rotoruassa, mutta tää oli paljon kivempi (tässä oli hei baari).
Täältä mentiin syömisen kautta suoraan petiin vaikka kello oli paikallista aikaa jotain yheksän, ei siinä ollu oikeestaan kahta sanaa kun uni tuli jo.

Torstai:
Päivä aloitettiin työmatkan työosuudella, josta en kyllä sen enempiä jaksa avautua. Iltapäivä saatiin viettää Reykjavikissa shoppaillen, ja mukaan tuppautui vähän tuliaisia, itelle ja muille. Huikein löytö oli kalannahkasta tehdyt korvikset, joista varmaan laitan kuvia myöhemmin. Miksei kalannahkaa vois käyttää enemmänki?! Ihan järkyttävän hieno idea ja mahtavia tuotteita.
Reykjavik on hassunnäköinen pieni kaupunki, jossa on kivirakennusten seassa villin värisiä puutaloja. Niistä yks oli suomalaisen naisen pitämä Suomi PRKL -kauppa, jossa oli tietenkin pakko käydä.
Kaupunkireissun jälkeen mä menin hotelliin peiton alle tärisemään, ja tärinästä päättelin olevani kuumeessa. Mutta kun tiesi kaikkea hienoa olevan tiedossa niin pakkohan se oli jollain särkylääkkeillä pärjätä.
Illalla käytiin syömässä överihienossa ravintolassa nimeltä Lækjarbrekka, jonka listalta löytyi tosiaan perinteisiä islantilaisia herkkuja, kuten lunnia, valasta, mädätettyä haita ja kuivattua kalaa. En kokeillu mitään niistä, tilasin kampelaa.

Lækjarbrekka

Hassu tönö.

Tuli koti mieleen.

Itse kauppa oli äärettömän suloinen.

Seinä.

Perjantai:
Tää oli omistettu suomalaiselle Marjaanalle, joka asuu Islannissa Sellfossin kaupungissa. Marjaana vei meidät vieraileen työpaikalleen meijeriin, jossa valmistetaan mm. Skyr-rahkaa (lausutaan muuten "Skiir"). Marjaana oli tehny meille ihan sikahienon ohjelman koko päiväksi, mutta osa kierroksesta jäi näkemättä kun vettä tuli kaatamalla. Esim. tarkotus oli käydä  Eyjafjallajökull-jäätiköllä, mutta ei sinne sateeseen kukaan halunnut. Tyydyttiin kattelemaan jäätikön luona asuvan viljelijän kokoamia videoita siitä 2010 räjähdyksestä, joka pysäytti koko Euroopan lentoliikenteen. Paikalta ois saanu ostaa myös sitä kuuluisaa tuhkaa, mut ei ollu oikein mun juttu. Mutta jälleen rispektit huumorintajulle, paikalla kun myytiin paitoja joissa luki "Iceland - we might not have cash, but we've got ash".
Reissun aikana nähtiin kuitenki aika siistejä vesiputouksia, maistettiin kuivattua kalaa, merilevää ja savustettua lammasta, kastuttiin litimäriksi ja päätettiin päivä maan parhaimpaan hummeriravintolaan, Fjöruborðiðiin. Tältä reissulta on aika vähän kuvia, koska sato niin paljon. Ja kuumeessahan mä tuollaki riekuin.

Vesiputous, jos et tunnista.

Sama vesiputous mut tää kuva on aika hieno.

Putouksen taakse pääsi käveleen.

Eyjafjallajökull-näyttely.

Lauantai:
Hngh, olin vannonu että tälle reissulle lähetään vaikka toinen jalka haudassa. Paikalla oltiin siis kipulääkkeitten voimalla taas, mut tiedossa oli Islannin Golden Circle, eli siis se turistirysä joka kuulemma kaikkien pitää nähdä. Jonku verran se japsi- ja jenkkituristien kanssa köröttely ärsytti, mutta paikat oli kyllä näkemisen arvoiset. Luvassa siis mannerlaattojen erkanemiskohta, Gullfoss-vesiputous ja geysirejä. Nää mannerlaattajutut sai taas mun sisäisen pienen maantieteilijän hyrisemään ja höpötin matkakumppaneille onnellisena laattojen liikkeistä ja seurauksista, olinhan mä iteki viime jouluna maanjäristyksessä. Nää kaks laattaa erkanee toisistaan koko ajan, joten Islanti kasvaa joka vuosi pari senttiä. Kuin siistiä! Laattojen väliin pääsi tosiaan myös käveleen. OMG mun tajunta räjähtää.

Þingvellir ("thingvetlir"), Islannin eka parlamentti ja eka kirkko.

Þingvellir, meikä seisoo tässä Euraasian mannerlaatalla ja Pohjois-Amerikan laatta alkaa tosta toisesta kalliosta. UNESCOn maailmanperintökohde.

Vasemmalla Pohjois-Amerikan laatta, oikealla Euraasian laatta. Keskellä pönötyksen maailmanmestari.

Gullfoss, Euroopan toiseksi suurin vesiputous.

Todistettavasti joskus paisto aurinkokin.

Toi lapsi oli tosi suloinen.

Noni, nyt alkaa kiehuun...

Ja paisua...

Ja se purkautuu!

Sit juostiin jo karkuun.

Sunnuntaina ei sit ollukaan muuta kuin kotilento ja koirannouto. Oli kyllä sellainen turistireissu, että en oo varmaan ikinä ollut, mutta tosi hienoa oli silti. Ohjelmaa oli joka päivälle tosi paljon, ja kuumeiselta se kyllä vaati veronsa. Nyt oon taas burana- ja energiajuomahöyryissä niin en tiiä mikä on huomisen työpäivän laita, sen näkee aamulla.

Mutta siis Islanti <3 Aattelin lähtee tonne joskus uudestaan, sillon on luvassa ainakin issikkavaellus ja valaanbongausreissu, jotka jäi tällä kertaa tekemättä. Issikoita nähtiin kyllä tosi paljon, mutta paijaamaan en päässy.

Lissää pilkkuja ja kynsiä!

Tänään oli luppoaikaa, niin livahdin Seppälään, kun olin Sallan blogista lukassut, että Seppälässä on Modelsown-lakat alessa vaan 3e. Modelsownit on tosi kivoja lakkoja lakata, niillä saa yhdellä hitusen paksummallakin kerroksella jo aivan peittävää jälkeä ja ne kuivuu vielä varsin nopsasti, eli ei tarvitte koko iltaa nyhvätä märin kynsin. Oon käynyt säännöllisen epäsäännöllisesti vahtaamassa, mitä uusia sävyjä on valikoimaan tullut, mutten ole tainnut uusia ostella sitten viime talven. Muutenkin koen pulmaa kynsilakkahyllyillä, kun ostohinku olisi vietävä, mutta en tiedä, mitä sävyjä mulla enää puuttuisi. En löytänyt yhtään uusia Models Owneja, mutta löysinhän mä hätävarana muuta.

Muistelin jostain muualta lukeneeni, että Miyon tuoksulakat on kivoja ja syreenin tuoksuinen sellainen tuoksuu kuulemma uimalelulle, joten se ostoslistalle asap! En voinut jättää sitä siihen ja kotiutin näitä kaksin kappalein, nyt on mulla siis Papaya/Mango vihreänä ja Lilac purppuraisena. Tuoksulakat on musta jotenkin kivoja, vaikka ne hajut onkin aina melkein vietävän ällöjä muiden mielestä. Kivointa tähän asti on se, että tän tekstin naputteluaikana lakka on kuivunut. Pysyvyydestä en yllärinä osaa sanoa sanaakaan, mutta mulla melkein lakka kun lakka kestää maksimissaan pari päivää päällyslakkoineen.

 Arvoin tuossa tovin, että mitä mä lakkaisin ton pohjalle vetäsemäni papaijamangon päälle ja nyt on vahva sieniviba näissä! Pilkkuina siis Lilac. Mistähän mä mahdoin saada tän pilkkuidean..

Niin ja lopulta ne kynsipilkut!

Silvuplee ja kiva kun kävit ja tervetuloa uudelleen!

Meillä on hauva! (eli luurikuulumiset viime päiviltä)

Viime aikoina olen:

..kököttänyt parvekkeella enemmän kuin pariin vuoteen. Kukaan ei varmaan vois arvaa, et syynä on laillinen päihde nimeltä tupakka (ei, mä en tajuu, miks mun piti alkaa taas ja se on aivan hirvittävän typerää, tiiän!)

..syönyt kakkua! Mun ihana työystäväni on nykyään ihana ex-työystävä (yhyy!) ja se toi mulle ja pomolle molemmille kakut viikonlopuksi. Ei siis kakunpaloja, vaan kokonaiset kakut. Ette arvaa varmaan, että mulla oli oikeen hyvä sokerilla tankattu ja rasvalla voideltu olo sunnuntaina, mut eihän tommosta ihanaa kakkua voi olla syömättä!

..kauhistellut ja peljännyt toisen puolesta. Siellä vaimon enon häissä oli vaimon pikkuserkun show, jäbä nieli PUOLI METRIÄ MIEKKAA! Sen lisäksi hän kosketteli palavaa liekkiä ja nieli tulta. Se oli järjettömän hurjaa ja joku juhlija pienimmästä päästä purskahti itkuun siinä vaiheessa, kun musiikki alkoi soida ja Jari kaivoi miekan esiin.

..väkertänyt turhuuksia pitkän matkan päästä kotoa. Häissä oli pöydille ripoteltu ruusun terälehden näköisiä juttuja ja mä niitä siellä kokosin takaisin ruusuiksi. Vaadin vaimoa laittamaan noita kolme kappaletta sen muistojenlaatikkoon, mimmosta sillä ei kuulemma oo.

..riemuinnut väärinä päivinä. Tiistai oli parasta, me saatiin hauva! No ei oikeesti saatu, tää on Salhan Senna ja hän on hoidossa, kun Salha syö siellä saarivaltiossa vaan lunnia, haita ja valasta. Meillä on yhteistä aikaa sunnuntaihin, jipii!

..vaaninut vähän ikävöivää parkaa kameroineni. Mä lupasin kuvata instagramiin pelkästään Sennaa edestä, Sennaa takaa, kun hän istuu tai makaa, eli pelkkiä lukuisia koirakuvia luvassa!

..vaaninut toista myös silloin, kun en ole läsnä. Senna ei selkeästikään tiennyt, että sitä vahditaan elektronisesti, kun me ollaan poissa. Kattelin häntä kameralla melkein koko päivän ja niin katseli vaimokin. Ja Salha. Hän pari-kolme kertaa vaihtoi paikkaa ja välillä nosti päätä ilmaan, mutta muuten nukkui kiltisti sykkyrällä koko päivän!

..ostellut sponaanisti postista. Menin rikkomaan keksimiäni sääntöjä ja kuvasin tämmösen epä-Sennan. Ostelin polkufillariin tollasen satulan sadesuojan, koska siellä tuntuu satavan joka ikinen päivä ja ainakin silloin kun olen ulkosalla. Nytpä on vielä ripaus kesää satulassa ja kans etukorissa, kun se on täynnä noita muovikukkasia.

HÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ

Taidettiin joskus Sannin kanssa nähdä joku hääpari sattumalta jossain ja ainoa mitä Sanni taisi saada suustaan, oli otsikon mukainen, kirkumisena. Se oli hieno keskustelu.

 

Oli aivan mukavat häät 50-luvun teemalla, mistä sain kuulla noin 25 minuuttia ennen vihkimisen alkamista ja mä olin tyylikkäästi 60-lukulaisesti pukeutunut, ainakin mun mielestä olin varsin Mad men-vibainen. Nooh, onneks kaikilla muilla ei kummiskaan ollut kellohelmoja, niin en ollut yksinäni hoopona väärällä vuosikymmenellä siellä.