Hampaat perkele

Ei tässä muuta, kun että hampaat on saatanasta. Toissa viikonlopun verran kivusta ja särystä kärsittyäni päädyin hammaslääkärin kipupäivystykseen töröttämään kolmeksi tunniksi. Mukavat kanssaihmiset keskusteli odotushuoneessa todella kovaan ääneen, enkä saanut luetuksi mun tyttökirjojen kuningasta, koska se kaikki hölinä ja hälinä häiritti.

Tyttökirjojen kuningas on tietenkin historiallisesti pätevä kertomus Elisabet Järnefeltin ylläpitämästä kulttuurielämästä kielitaistelun ympäröimässä Suomessa. Koska kyse on tyttökirjasta, on mukana tietysti rakkaustarinaa, mutta enhän mä päässyt edes sinne asti, kun toiset huutaen keskusteli vaan museoautoista... parin kolmen tunnin ajan. Kesken kaiken hammaslääkärin huoneeseen raahattiin ulkoa poika, joka ei kävellyt ite, äiti kantoi kainalosta tukien ja henkilökunta nosti housujen vyötäröltä nuorta kundia irti maasta. Huoneesta se jonkun tovin päästä talutettiin pötköttelemään odotushuoneen penkille ja sieltä käsin se huuteli ja itki ja parkui. Vaikka miekin vähän pelkään hammaslääkärihommia, niin pystyn silti kävelemään sinne itte.

Hammaslääkäri tuntui olevan jokseenkin pihalla käytännön hommien kanssa, meinaan edellinen potilas joutui tulemaan sähköisen reseptinsä kanssa takaisin, kun ei ollut saanut apteekista eri henkilölle määrättyjä lääkkeitä. Sain kuitenkin ohjeen kurlailla viikon ajan antibioottisella suuvedellä, joka vei makuaistin mukanaan ja jos sekään ei auta, aloittaa antibioottikuurin. Kaksi päivää sitten oltiin tilanteessa, että pää särki kellon ympäri, mitään ei voinut pureskella, kun kaikkia alahampaita särki ja makasin vaan sohvalla suurin piirtein itkua tihrustaen. Lähetin vaimon kelakorttini kanssa hakemaan niitä antibiootteja ja tänä aamuna jo heräsin ilman päänsärkyä. Voin kertoo, et virtaa riitää ihan eri tavalla, kun ei joka kerta ylös noustessa jyskää päässä tonnin lekalla ja silmissä pimene.

Kolme päivää kuuria jäljellä ja torstaina röngten, et saas nähä, kuin mun käy hampaineni. Vähän se manaili, et alaviisuri kasvaa kohti takahammasta, hip hip..

Meille tulee (hauva-)vauva!

Me ollaan täs tovi pyöritelty ajatusta koiran hankkimisesta ja nyt ollaan päädytty majoittamaan mun tädin 3,5v villakoiraneito nimeltään Paprika meitin häämatkan jälkeen. Olin eilen Meidän viikonloppu-messuilla ja koska siellä oli lemmikkiosasto, niin otin vähän varaslähtöä jo ja ostelinkin Paprikalle pedin!

Tää oli Musti&Mirrin valikoimasta Bibi&Bim-merkkinen tyyny. Normihinta näyttäis olevan kolmekymppiä, mut messutarjouksena sain puoleen hintaan. Uhosin kovaan ääneen  ompelevani pedin itte, mutta rupesin mietiskelee, että jaksanko uhraa aikaa, vaivaa ja hermojani, jota ompeluhommissa aina koetellaan, jos vaihtoehto on ostaa ihan kivannäkönen ja käytännöllisen oloinen peti 15 eurolla ja laiskuus voitti. 

Tarkoitus on kyllä ommella prinsessalle nuttu tai kaks talvipakkasia varten ja lisäksi ehkä myös kaulanpannan teen itse. Löytyi netistä kiva & simppeli ohje, jota tällainen kouluja käymätön ja ajoittain hyvinkin urpo naisihminen osasi tulkita :) Ohje tässä, jos jonkun muunkin ompeluhermoja kutkuttaa: KLIK

Koiran ruokakipot meinaan mahdollisesti käydä ostelemassa Kasvihuoneilmiöstä, jahka pääsen siellä käymään. Haaveissa on joku vanhan näköinen emalikuppi, koska en tahdo mitään tassukuvioisia kippoja, jotka huutaa KOIRA, koska varmasti on hienompiakin vaihtoehtoja.

Sinkkulaan

Mei mennään häämatkalle Singaporeen!

Jouluaattoaamuna koittaa lähdön hetki ja koko aatto vierähtääkin lentokoneessa, jetlagissa ja varmaan varsin pihalla. Lähtö on aamulla klo 7:15, siitä pyrähdetään Frankfurtiin ja sieltä sit pitkästi vielä Singaporeen. Ollaan siellä perillä paikallista aikaa klo 6:50, suomiaikaa 00:50 ja sit ootellaan vielä seitsemän tuntia, että päästään kirjautumaan hotelliin. Jos joku on vahingossa kävässyt Singaporessa ja tietää, mitä ois hyvä tehdä melkein vuorokauden reissaamisen jälkeen kaikkien matkalaukkujen kanssa, melko satavarmasti väsyneenä ja kiukkuisena, niin ehdotuksia otetaan vastaan erittäin mielellään!

Hotelli meillä on Little Indian alueella ja nimeltään The Daulat. Mun ajatuksena hotellin suhteen oli, et kerrankin mennään johonkin luksushotelliin, kun yleensä reissataan jossain vähän vähemmän luksusmurjuissa, mutta kun matkan ajankohdaksi paljastui vaimon koulun ja lomien takia joulu ja lennot maksoi tsiljoonan, niin tähän sitten päädyttiin ja siltikin maksettiin ittemme kipeiksi. Hotelli näyttää ainakin omissa kuvissaa ihan kivalta ja siistiltä, mutta jotenkin mulla on epäilykseni. Pelkään, että lusitaan koko kaksi viikkoa jossain ötököitä kuhisevassa loukossa, joka on kaiken lisäksi valtavan pieni ja koko ajan kaikki haisee curryltä.

Mut hotellin sijainti vaikuttais Google Maps-suunnistuksen ja ostosmestojen paikannuksen perusteella olevan aika lailla hyvä! Siinä on ihan likellä matkaoppaan suosittelema eteläintialainen kasvisrafla nimeltään Komala Vilas, pitäs olla herkullista ja budjettimatkailijalle sopivaa ruokaa. Lisäksi mäkin ehkä uskallan syödä siellä, koska intialaisessa keittiössä ei kai kauheesti käytetä soijaa ja lihaa siel ei oo. Heti joen toisella puolella on Sim Lim Square, missä pitäisi olla vaimolle ostostaivas: se haluu ostella jotain elektroniikkakomponentteja ja muuta ihmeellistä roinaa ja osittain siksi me ei lähetty Karibialle löhöö johonkin asumattomalle saarelle.

Meillä on ohjelmassa himo-ostelun lisäksi myös eläintarhareissu. Singapore Zoo on siitä jännä eläintarha, että siellä ei näe aitoja juuri missään, vaan eläinten aitaukset on rajattu luonnollisin estein ja siellä saa syödä aamupalaa orangin kanssa, kuin Mauno Koivisto konsanaan. Mä luulen, että tuolla eläintarhassa me viihdytään ehkä koko päivä.

Meikä himottelee myös pääsyä Universalin huvipuistoon Sentosan saarella, mutta tän kanssa ollaan vielä kiikun kaakun, koska pääsylippu ei varsinaisesti ollut ihan ilmainen (n. 47e) ja vaimo ei digaile huvipuistoista juuri lainkaan. Lisäksi siellä vissiin on laitteet suunnattu vähän junnummille kun 28v, koska miehän taas tahtosin johonkin superhölkynkölkyttimeen, josta menee pää pyörälle ja ottaa mahanpohjasta.

Sen lisäks meil ei oo kauheen tarkkoja suunnitelmia. Paitti, että joku internet-lehti käski mennä katsomaan joulupuita kasvitieteelliseen puutarhaan ja uuden vuoden bailut on kuulemma satamassa.

Onks ketään käynyt? Onks mittään suosituksii?

Pesänrakennusvimma

Syssyllä menee ihmisen pää solmuun ja alkaa touhuta omituisuuksia. Laitoin vaimon ostelemaan mulle uusia ompelukoneen neuloja, kaivoin koneet naftaliinista ja pistin polkien.

Tällasia tässä nyt on duunailtu viime aikoina:

 Tein vaimon miehisille romuille ei-niin-miehisen korin. Kivampi pitää tollasta esillä, kun läjää roinaa. Korissa on siis ommeltu kaks tuollasta lootaa, nurjalla puolella on sekä päällikankaassa, että vuoressa tukikangas silitetty kiinni, niin se tököttää pystyssä. Yläreunaan kannattaa silittää vekki ennen kun alkaa ompelemaan, niin saa ommeltua ton reunan jokseenkin nätimmin ja paremmin.

Tyynyjen kanssa meni upeesti, purin vanhasta tyynystä vetskarin irti ja ompelin sen maailman siisteiten kiinni tuonne taustaosaan ja liikuttelin siinä sitä vetskarin vedintä asemoidakseni nuppineuloja paremmin ja ommellakseni sen siihen toiseen puoleen kiinni, niin eikös se mulkku vetksari hajonnut! Vedin irtos koko vetoketjusta: siispä roskiin se ja aloita alusta ja tee siis ilman vetskareita. Ompelu on aivan helvetillistä hommaa.

Sit olin myös marthastewart-päissään ja päätin viedä Kaisan ja Jounin uuteen kotiin ulkokukan. Kävin ostelee Prismasta callunan, muratin ja mikähän toi kolmas risu nyt oli ja istutin ne purkkiin ja keräilin pihalta käpyjä koristeeksi (ne ei vaan näy kuvassa) ja väsäsin häistä jääneestä silkkinauhasta rusetinkin.

Sit oon kutonut sukkia, mut joulupukki-sshhhhhhh--hommia: ei kerrota niistä vielä. 

Seuraavaks meinasin ottaa työn alle ultimaattisen suunnittelutyön seurauksena maailman parhaan kangaskassin. Saapa nähdä, mitä siitä tulee vai tuleeko sittenkään. Sit pitäs varmaan ehkä alkaa ompelee kans jotain koiran nuttua, koska meille tulee mitä todennäkösimmin semmonen otus, joka voi palella kylmällä ulkoillessaan, mut ei mennä siihenkään vielä.

Kas hei

Pieni luova tauko. Katotaan kauan seuraava sit kestää.

Vuoden alusta asti touhutut häät on humpattu: niin omat, kun ystäväpariskunnankin.

Koska oon niin ylpee meidän järkkäämistä bileistä, ystävien avusta, ihanista ihmisistä ja vaimosta tietty kans, läiskin vielä pari kuvaa tänne. Kaikki muut käyttämäni sosiaalisen median formaatit olenkin jo syytänyt kuvista täyteen.

 Meiän takana oli tollanen hieno ilmapallokaari, joka tehtiin edellisenä iltana: hirveellä vaivalla täytettiin ilmapalloja ja solmittiin niitä kiinni sormet verillä ja yön aikana se oli löllähtänyt alas. Onneks Puppe ja isi fiksas sen jollain jesarilla takas yläilmoihin.

 Kun mä olin mun kampaajalla noin kakskytkuus tuntia, niin Sanni sai hoidella oman tukkansa kampaajan härveleillä ja hitto, et on pitkä!

Tää oli jostain syystä jengin suokkari facebookissa ja Kaisakin oli tyytsä, kun se pääs osaks meiän hääkuvaa.

 Itte tehty kimppu: risut on keräilty prismasta, häämestan pihasta ja varastettu yhden koulun pihasta. Koko häämestan kukat makso noin 30e.

Ihanat Jouni ja Kaisa ja Outi, joka ei sit synnyttänytkään meidän häissä.

 Meil oli häädisco.

Oon vieläkin ihmeissäni, miten Kaisa pystyi tekee noin upeen kampauksen ite!

 Täs viel pari räpsyy edelliseltä päivältä, kun laiteltiin mestoi valmiiks, ilmapallokaarikin viel tanassa!

Tästä kuvasta tuli kommenttii, et näyttää enempi lastenkutsuilta.

Hauskaa katella näitä kuvia tälleen parin kuukauden päästä, ainakin mulla oli ihanat hipat ja niin muutkin väitti. Tän näköset kemut saa, kun puuhaa itte kaikkee reilut puoli vuotta ja haalii roinaa nurkista ja pihistelee ja on kekseliäs ehkä. Budjetista vielä, jos joku häähörhö sattuu lukee: oli neljä tonnii ja pysyttiin siinä aika hyvin.

Kiitti vielä kaikille!

Salhakin osaa aakkoset

Kake yllytti mut tuhlaamaan arvokasta aikaani tällaseen, kun ei se muuten oo saanu innostettua mua blogin puolelle avautumaan. Eli tässä mun elämäni aakkoset:

Agrologit - Mun AMK-tutkinto, johon opiskellessani en ees tienny millaiseen lahkoon tulikaan liityttyä. Ihan omanlaisensa porukka, johon on jostain ihmeen syystä otettu mukaan myös tämmönen kaupunkilaislikka.

Bumblebee - Mun veli vei mut pari vuotta sitte leffaan kattoon Transformers-leffaa ja oon siitä asti ollu täysin niiden pauloissa. Oon aina rakastanu kaikkia supersankarileffoja, mut Transformerit on paras kaikista. Niiden kunniaksi mun elämäni toinen tatuointi on Bumblebeen kuva reidessä. Tiiättehän, Bumblebee on suojelija.

Cumpula - HEHS. Oliko pakko kirjottaa se Ceellä? Oli! Mun uusin kotipaikka, jossa sijaitsee mun eka oma asunto. Oon kovin ihastunut Kumpulaan, mutta suhtaudun siihen vielä silleen aika epäilevän arasti. Kyllä mä kohta sille lämpeen, ja se lämpee mulle.

Doge - PARAS MEEMI IKINÄ.

Escitalopram - Heitin Kakelle läpällä että aion listata tän. Mun päänsärkylääkkeen. Siis masennuslääkkeen. Tällä hetkellä olennainen osa mun arjen sujumista, ikävä kyllä.

Fox and the Hound - Mun seuraavan tatuoinnin aihe.

Geokätköily - Harrastus, jota jaksan tehä nykyään vähän liian harvoin.

Haukipudas - Synnyinkunta, nykyään osa Oulun kaupunkia. Voit viedä tytön Haukiputaalta, mutta et Haukipudasta tytöstä.

Imgur - Paras tapa kuluttaa luppoaikaa töissä.

Janne - Mun veli, jolle oon ollu pentuna maailman rasittavin pikkusisko.

Kake - Maailman paras Kake, joka jaksaa mun juttuja päivästä toiseen. Vaikka me nähään ihan tosi harvoin, höpötellään someteitse varmaan vuoden jokainen päivä.

Lehtijutut - Mä tykkään kirjottaa ja lukion jälkeen kuvittelinki että musta tulis hyvä toimittaja. No ei tulis, mutta silloin tällöin mun tutut antaa mun rustailla juttuja niiden lehtiin. Entisessä elämässä olin Agrologit-lehden toimitussihteeri, mutta tälleen harrastuspohjalta kirjottaminen tuntuu paljo kivemmalta.

Maria - Ystävä, jonka kanssa ollaan tunnettu vaippaiästä asti. Toimii perheensä kanssa nykyään mun sijaiskotina Oulussa, kun tarviin lomaa. Jokaisella pitäisi olla oma Maria.

Nörtit - Mä en oo mitenkää erityisen fiksu ja inhoan matematiikkaa, mutta jaan saman huumorintajun ja leffa-/ tv-sarjamaun ku mun nörtimmät ystävät. Ja jos niille on kiltti, ne auttaa mua mun tietokoneen kans. Ja vastaanottaa kännipuheluita. Terveiset Matille, oon vähän velkaa.

Onepiece - Mun tärkein vaatekappale. Julkisesti pukeudun yleensä farkkuihin tai mekkoon, mutta kotona mua on tänä talvena nähty aniharvoin missään muissa vaatteissa kuin haalarissa.

Punakorvakilpikonna - Mindy. Niitä oli exän kanssa kaksi, Mork & Mindy. Toiselle etin eron jälkeen uuden kodin, ja nyt on enää tää 20v. tyttökonna. Se on vähän traumatisoitunu ja hirveen arka, mutta tullaan silti hyvin juttuun.

Qstock - Oululainen rokkifestari, järjestettiin ekaa kertaa muistaakseni 2004 ja oltiin paikalla Marian ja mun silloisen poikaystävän Jukkiksen kans. Sillon suurin bändi oli Tehosekoitin. Täällä on rakastuttu, riidelty, ryypätty, otettu hennatatskoja, heitetty ulos miestenvessasta, meinattu joutua tappeluun, nähty helvetin siistejä bändejä... Kaikki.

Runokirja - Mä päätin pari päivää sitten alkaa kirjottaa runokirjaa. Oon nyt vähän hukassa sen kanssa, syystä että en oo varma millasia runojen pitäis olla. Oon harrastanu elämäni aikana maalausta, teatteria, pianonsoittoa, kirjoittamista, mutta runot on mulle ehdottomasti vierain taidemuoto. Täytyy siis tutustua.

Saunajooga - Laji johon tutustuin viime kesänä MeNaiset Sport -lehden jutun kautta ja sain sitten synttärilahjaksi kirjan aiheesta. Yks arjen tärkeimmistä helpottajista.

Twitter - vie nykyään ehkä 40 % mun ajasta. Lempisome ehdottomasti.

Uusi-Seelanti 2011 - Mun kaverit ei jaksa kuunnella enää yhtään tarinaa tästä reissusta. Mutta sillä reissulla oli silloiseen avioeron keskellä pyörivään kaksvitoseen aika iso vaikutus.

Velho ja Enni - Mun kummilapset, jotka asuu molemmat Oulussa. Toinen on Marian, toinen mun veljen lapsi. Rakkaimmat, joita näen ihan liian harvoin.

Whatsapp - Pönkittääkseni nörtti-imagoani listaan vielä yhden kännykkäsovelluksen lisää.

X - Mun yliherkkyyksien määrä. Herkkähipiäinen ja herkkävatsainen ihminen.

YUP - Bändi, johon rakastuin joskus 18-19-vuotiaana, kiitos tästäkin Marialle ja Jukkikselle. Kuunnellu näitä ehkä eniten ikinä.

Zabavan Chesna - eli mun Senna. Stabiilein asia mun elämässä, kaikkein rakkain.

Åre - Mun perhe on aina harrastanut kaikkia mäenlaskuhommia, ja kun olin junnu me käytiin Åressa laskettelureissulla. Mä oon opetellu laskeen suksilla joskus kolmevuotiaana, kymmenvuotiaana vaihdoin sukset lumilautaan ja sillä tiellä ollaan edelleen. Aika vähäiseksi jääny laskeminen viime vuosina, mut on se taito edelleen tallella.

Äiti ja isä - Täytyy kyl kiittää jotain tuntemattomia voimia, että mulla on niin mahtavat vanhemmat, jotka aina auttaa ja tukee kun on tarvis.

Iskä ja mä, kaupungilla taas.

Öinen touhuaminen - Oon huomannu, että mä oon luontainen iltavirkku, että vaikka tekisin mitä niin ei se uni tuu ennen puolenyön aikoja. Lisäks heräilen tiuhaan, näen paljo unia ja parhaassa tapauksessa myös puhun ja kävelen unissani. Yksinasuessani ei oo ollu todisteita kävelemisestä (ja nyt ku on parvisänky nii toivon ettei niin tapahdukaan), mutta lapsena kävelin paljon.

Mekin ollaan kiinnostavia tyyppejä

Koska olen nyt useammassa kuin yhdessä blogissa nähnyt Gloria-tyyppistä aakkoshaastetta, niin mäkin haluan listata kirjaimia ja olettaa, että jota kuta kiinnostais mun urpot listani.

A - Meikän entinen sukunimi alkoi A:lla ja oon aina ollut melkein ekana kaikessa. Nyt oon R-ryhmässä ja luulen, että mun maailma tulee vielä sortumaan, koska olen hyvin tottunut olemaan aina kaikessa ekana. Mitenköhän tuo kouluissa käytetty aakkosjärkkäkäytäntö vaikuttaa ihmisten psyykeen? Mä väitän, että olisin esim. vähän parempi häviäjä (enkä haluaisi tappaa kaikkia, joille oon hävinnyt), jos mun sukunimi ei ois 27 vuotta alkanut A-kirjaimella.

B - Banaani. Kun olin alkuvuoden tiukalla personal trainerin kuntokuurilla, mun teki vaan mieli banaania, kun se ei ollut millään luvallisten listalla ja sallitut cheatit käytin johonkin ihan muuhun. Kun ruokavalio loppui, oon syönyt ehkä 2 banaania, et olipa hirvee himottelu taas joo kyllä. Ei siis kauheen merkittävä juttu mun elämässä ehkä kummiskaan.

C - Coca Cola Zero. Jos ei muuta konkretiaa käteen jäänyt tosta kuntokuurin sivutuotteena nautitusta ruokakuurista niin kokisaddiktio löytyy!

D - Hei tää D vois olla mun reisitatuointini (Lilleri-)D2, mut onks sekin vähän kaukaa haettua.. Tai sit DINOtatuointi, sekin on luojan kiitos valmis! Omistetaan tää kohta joo Datuoinneille!

E - Ei. Tuppaan olemaan melko negatiivinen ihminen. Mä oon joskus päättänyt, et vietän kesälomani niin, etten sanoisi mihinkään ehdotukseen 'ei', vaan oisin aina mukana kaikista urpoimmissakin ehdotuksissa, että aina kun tarvii edes miettiä, et pitäiskö, niin vastaus ei ois EI.

F - Fuuuuuuuuucccckkkkk mua turhauttaa välillä ihan v***sti puhua ihmisten kanssa, kun ei löydy yhteistä säveltä ja kun tyypit ei vaan tajuu, vaikka kuinka koitat selittää ja selittää ja selittää ja selittää. JA sit kun ihmiset ei kuuntele! (yllättääks, et tän kohdan juuret on töissä)

G - Kauhee miettiminen oli, mut keksisin! Gluteus maximus, koska läskin pitää reenaa! Kyykkää läski, kyykkää!
Kyseessä siis:

H- Harrastukset! Mä oon tosi kova keksimään uusia harrastuksia ittelleni. Muutaman vuoden repertuaari käydyistä kursseista tms: baletti, astangajooga, kitaransoiton alkeet, ompele arkeen ja juhlaan, laulu, kierrätysmateriaalista koruksi, longboarding for beginners, uudista tyylisi, hopeasavi... tässä nyt äkkiseltään muistamani..

I - IRC!! Nyt kaikki nykyviestimien ihkuttelijat turpa rullalle, irkkaaminen on AIVAN VIELÄ TÄTÄ PÄIVÄÄ! Mun ja vaimon pääasiallinen viestintäkeino suulla puhumisen lisäksi. 

J - Jarno. Jarno on hieno mies, terävä kun partaveitsi, oikeestikin monissa jutuissa, vaikkei ehkä päälle päin heti uskois. Lisäks Japi on ärsyttävän hyvä about missä tahansa peleissä, oli kyseessä sit tietokonepeli, korttipeli tai jalitsu (tässä viitataan taas kohtaan A ja sen loppukaneetteihin) Mikäli mielenkiintosi heräsi ja kaipaat elämääsi hirveen hyvää mieshahmoo, ni tsigiditsekitaut! 

K - Kalja ja kaverit ja kesä! Tää on kaikille kolmelle! Usein nää liittyy sitkeesti toisiinsa, ilman kavereita en varmastikaan jois kaljaa ja ilman kaljaa ei ois ehkä niitä kavereita ja mun kaverit on nyt vaan maailman parhaat tyypit! Oon ollut vähän huolissaan, kun en oo tän vuoden puolella saanut juotua kun ihan yhden käden sormilla laskettavan määrän oluita! Mut mulla on hankittuna jo ens kesän avain = pullonavaaja! #KESÄTULEJO! #kesäkesäkesä

L - Lapset - Jos ei vaan taho! Mua vähän ärsyttää, kun kaikki on varmoja, että nyt me ruvetaan vääntää pentuja tai lähinnä että olis jo pullaa uunissa. (Kiitti, oon vaan muuten läskistynyt) Mä olisin halunnut aprillaa aiheesta julkasemalla tän alla olevan kuvan, koska must ois aika hauskaa koijaa jengii tällasella munasarjoissanionvikaa-kuvalla, koska kuka muka tajuu näistä ikinä, missä se pikku papunen nyt kasvaa, en mä ainakaan:

Too much information EHH? Tää on mun kohtu! Siel ei kyl pitäs kasvaa mitää ylimäärästä, oon aika varma, ettei oo papuja tuloillaan.

M - Minä, mä ja meitsi. Oon kyllä mun elämäni tärkein henkilö, ihan rinta rottingilla voin väittää näin. Juteltiin kerran Salhan kanssa tästä, et ihan paskapuhetta, että joku asettais aina jonkun muun etusijalle, tai siis että ainakaan mä en tee niin ja mun mielestä olis tosi urpoa väittää tekevänsä niin. En missään nimessä tarkoita sitä, ettei muita tarttis ajatella, mutta jos joku vaikka kysyy multa jeesiä, niin kyllä mä mietin ekana, että sopiiko se mulle tai huvittaaks mua ja sitten mietin, et ok, tästä ois hyötyä/apua/iloa tolle mun frendille, totta munassa jeesaan.

N - Neulominen. Kevät on vienyt neulomishimot, mikä on ihan hyvä, koska on tota hääaskartelupaskaa kaikki pöytäpinnat täynnä, mut Noora linkkas tän ja alkoi taas kiinnostaa.

O - Onnettomuusalttius. Tässä loogisesti numeroituna 1, 4 ja 5 damagea siitä, kun jäin auton alle (Yks sana: KYPÄRÄ), 2-kuva siitä, kun töissä röökillä sytytin itteni tuleen (onneks imen enää sähköröökii), 3-kuva ekasta itseopiskelukitaratunnista, koko vehje hajos: ei voi eikä kantsi korjaa ja 6-kuvassa mun tyyppivika: paska ranne. Mulla on tosi paljon kuvia kaiken maailman mustelmista ja haavoista jne. Lienee joku hieno latinankielinen termi sille mielisairaudelle, joka aiheuttaa tarpeen valokuvata vammojaan.

P - niin kun pojat. Poikien kanssa hengaillessa on tosi lystiä, oon oppinut kaikkia uusia juttuja poikaseurassa, mm.
-- nyökyttelemään semiuskottavasti jossain diipihkössä musakeskustelussa
-- hakemaan päihtymisessä sitä olotilaa, joka seuraa sen pahan olon jälkeen, kun ennen oon stopannut juomisen aina sihen
-- sen, että joskus on ihan siistiä mennä nukkumaan vasta kun aurinko nousee
-- ihan liikaa penkkiurheilusta
-- juomaan kaljaa ja rommia ja jallua ja..
-- sen, ettei asioita kannattais ottaa ihan hirveen vakavasti
--  tosi paljon hyvää musaa. Pojat <3

Q - Quorn! Oikeen hyvä hipin lihatyyppinen ratkaisu, mut ei sovellu vegaaneille (sis. munaa). Ostettavissa pakastealtaasta, kyseessä on sieniproteiini, josta esim. rouhe menee hienosti jauhelihana. Soija-allergikkona hurraan tälle ihan hitosti. Varokaa soijaa, sille yliherkistyy!

R - Risto.

Vaatiiko selityksii EI.

S - Salha! TIETTY! Ollaan siis alunperiten lukiokaverei, mä vietin Torkkelin kuvataidelukiossa kokonaista kolme jaksoa, ennen kuin pimeys teki pääni sekavaksi ja vaihdoin kotikylän lukioon. Oli sikamaista herätä aamulla viiden jälkeen ja hypätä kasin aamuina bussiin noin klo 6. En nähnyt aurinkoa laisinkaan tuona talvena.

T - Twitter = mun tuoreehko tuttavuus, mut ehkä suokkarein someista!

U - Ulkomaan matkailu - ihan sama mihin mennään, kuhan johonkin pääsis!

V- Vaimo. Varmaan kiistatta mun elämäni lempparihenkilö, kyl mä vaan tykkään siitä.

ja vaimo tykkää noista musavärkeistään.

W - www, kelatkaa millasta elämä ois ilman world wide webbiä! sitä plärättäis puhelinluetteloo ja soiteltais paikkoihin, kun mietittäis moneen ne on auki ja kirjastoon polkastais hakemaan tietoo, kun ei ois wikipediaa. HUI.

X - X-files on kyllä kova! Ollaan vaimon kans juteltu, tai siis ainakin meikä on puhunut ja se on tyynesti nyökytellyt, että hienosti on kestänyt aikaa tää sarja. Jos sul on Tomi vielä lisää tuotantokausii, mitä me ei olla lainattu, ni tahotaan niitä lisää lainaan!

Y - Yöunet on tosi tarpeellisia. En vaan toimi, jos en saa nukkua noin kahdeksaa tuntia yössä. Kärsin vähän terveysvaivoi tuolla viime vuonna ja nukuin ihan hemmetin huonosti ja vähän, enkä muista siitä ajasta pal mitään, paitti et oli ihan hirveetä paskaa kaikki. Kyllä se vaan on parasta kuorsaa kunnon yöunet, on! En voi kässää, miten joku voi toimia jollain 4-5h yöunilla yäk.

Z - Zombit. Mä pelkään ihan saatanasti kaikkia pelottelujuttuja, kuten zombit, vampyyrit jne. Ei paljon kiinnosta kauhuleffat. Muistan edelleen, kun olin esiteininä kaverin luona, katottiin myöhään iltaan Urban Legends tai jotain muuta vastaava köppäkauhuleffaa ja mun piti siitä sit polkee yksin himaan. Yöllä. Yksin. Ylämäkeen. Vitu, että oli reidet hapoilla, kun pääsin himaan. Salha, mä en vaan voi lähtee sinne zombierunille, en voi.

Å - Åbo. Siel asuu ja on asunut kaikkii meikän tyyppei, oikeen hyvä kaupunki! Etenkin kesäsin digaan ja vietän aikaa jonkun hoteissa.

Ä - Äiti on ihan paras! Mä en ikinä oikeen tappele mutsini kanssa, ei kuulu meikäläisten pirtaan se. Mua yläasteikäsenä hirvitti ja inhotti, kun kuulin, et jotkut on huoritellut mutsiaan, ei niin vaan voi tehdä!

Ö - Öööö hei apua! Ei oo helppo keksii, tulee mieleen yö-sanan ööllä alkavat muodot, öljy ja öylätti, mut eihän niistä mikään liity mihinkään. Muillakin on ollut ongelmaa, sillä kun heittää googleen hakusanaksi Ö:n, se käy ehdottelemaan, että Ö:llä alkavia sanojako kaipaat, mennään näillä siis! Ödeema - liittyis akuutisti kohtaan O ja mustelmat ja turvotukset -- Ökyrikas - oisinpa! -- Ölistä, öristä, örveltää -- joo nää me otetaan! Pitäs enempi juua kaljaa ja kännissä ÖLISTÄ/ÖRISTÄ/ÖRVELTÄÄ menemään.
Bonarina viel Ö:hön vanha klassikko: parempi Överit kun vajarit, koska enemmän on enemmän.

HAHAA mä haastan tähän hommaan Rottatopin, jos tää vaan vahingossa sattuu sattuu sun silmään! Oon ymmärtänyt, että ihmisiä voi haastaa kaikenlaiseen, esim. kaksintaisteluun heiluttelemalla valkosta hanskaa vai häh voiko, emmä enää tiiä. Kello on 51 minuuttia yli mun nukkumaanmenoajan (kts. kohta Y) ja mun pitäs viel ripustaa pyykit, kerätä kuivat pyykit ja käydä suihkus - ei terve! Nyt mä suljen tän MORO!