perjantai 31. elokuuta 2012

Untamo sanoo moi, tällä kertaa värikuvissa!

Mä oon tässä nyt jo useamman minuutin arponut, et esittäytyykö rintakehän kameli väreissä yhdessä vai kahdessa kuvassa. Eka kuva on, jostain mun kummallisesta luonteen kieroudesta johtuen, superällö, kunnon limalöllö. En tiedä, viittiiks sellasta matskua tunkea internetsiin, ainakaan yhtään enempää, kun oon jo tehnyt. Jos mä vaan linkkaan, kas tässä, katsoa saa, ken uskaltaa!

Saatiin koko Sykerö-Untamo-osio, eli ehkä pahimman tuntunen osio valmiiks ja linjat kans vahvistettiin myös lampaista. Käytin kaikkia mun NLP-opiston kurssilla oppimiani kikkoja virheellisten mielikuvien poistamisesta ja suopeiden ajatusten vahvistamisesta tuon koko tuokion ajan. Yritin myös ajatella kaikkia asioita, koska oon ollut superonnellinen ja silleen viedä sitä ajattelua uusille urille. Lopulta sain tuntemuksen silleen kuriin, että tota Untamon päätä lukuunottamatta muhun koski vain silloin, kun se värkki iskettiin ihoon kiinni, sit ei enää koskenut. Oli ihan kivaa ja lähdin aivan pirteenä poies, eli ei ollut lainkaan niin kamalaa kuin silloin viimeksi!

Kuvien tämän kertaisen vähyyden vuoksi jaetaan vielä tää erityisen hurmaava otos meikästä. Päätin alkaa ikuisuuden suunnitteluasteella olleen projektin keittiötuolin kunnostus. On sen verta pöllystä hommaa, että taitaa täytyä pitää pikkubreikki, että ehtii tää kuva parantua vähän edes ennen kun syydän sen täyteen pöllyä.
 Eilen oli kyllä erikoinen päivä. Heräsin aamulla varttia ennen kellon soimista, puoli seiskalta, vieläpä vapaapäivänä ja totesin, että kerrankin mä oikeesti jaksan lähteä aamulla salille. Polkupyöräilyn salia kohti ja fiilistelin, että JES, kohta uskaltaa alkaa muutakin bodaamaan kun jalkoja, kun ei ranteet ole ollut romuna ainakaan viikkoon. Pääsen salille ja vaihtelen siinä vaatteita ja jalalla laitan näppärästi kassin omaan lokeroonsa paikoilleen, paitsi että sattui pieni mittavirhe ja potkasin täysiä siihen hyllyn reunaan ja ilmeisesti mursin pikkuvarpaani. Siinä hetkessä kuitenkin aattelin, että pöh, tuntuupas kirpakalta, mutta ihmismielellä on taipumus liioitella tuntemuksiaan ja kiskoin jumppakengät jalkaan ja juoksin matolla parisen kilsaa ja kuntopyöräilin tuplat päälle. Kun otin sen jälkeen kenkää pois jalasta ja lähdin käppäämään suihkuun, huomasin, että se tainnutkaan olla vaan mielen kepposia. Arvioin suihkuttelun ajan, että pitäiskö käydä yläkerran lääkärissä heti esittelemässä, että oisko tää murtunut, mutta muistelin, ettei murtuneille varpaille tehdä yhtään mitään ja päätin vaan somessa kysellä, että onko jonkun murtuneelle varpaalle joskus tehty jotain, eikä oltu muuta kuin teippailtu. Näillä mennään. Nyt taitaa oikeesti olla pakko pitää vähän jumppataukoa, ettei rupee varvas sojottaa ihan miten sattuu ja ettei tuo sykeröinen mee niin ällöksi kun jotkut kuvat instagramissa (failed_tattooz, kantsii seuraa, yleensä ne on lähinnä hauskoja, ällöjä on vaan silloin tällöin).

maanantai 27. elokuuta 2012

Hallo aus Berlin!

Mei mennäänkin Berliiniin vaimon, Tomin ja Tuulin kanssa itsepäisyyspäivänä JEE!
Buukkasin meille tommosen Loft-huoneiston, koska se oli melko huokee kaikkeen nähden ja koska siellä me voidaan sit hipsteröidä sydämiemme kyllyydestä neljä metriä korkeissa huoneissa.

Sori kuvat on tosi käppäsiä, mut mä oon ihan innoissani! Toi kämppä on 40 m2 iso ja oon ihan huumassa!

Sattumalta (oikeesti) siel on samaan aikaan yks sellanen tapahtuma..

JEEE!

Nyt kaikki Berliini-vinkit jakoon, kiitos!

lauantai 25. elokuuta 2012

Aamunaama + höpöhöpö

Hahah, meikästä ei tuu isona myöskään meikkibloggaajaa! Meikki on siis ruskee smokyeye, mut alimmassa kuvassa näyttää täl koneella ihan liilalta. Jotenkin nousi just jokikisen meikkejään kuvailevan kollegan arvostus 600%

Vitsit nää kuvat näyttää ihan järkyttävän eriltä duuninäytöltä kun mun omalla koneella. Malli huono, uus kamera ihana. Ei mulla tässä muuta, kun että GRR mun akupunktionaisen käskystä alotettu VHH-ruokavalio ei ainakaan vielä tee mun elämästä vaivatonta ja ihanaa, mut se varottelikin, et voi kestää kaaaauaaan ennen kun huomaa näis vaivois mitään eroo. Särkylääkkeillä mennään hiphiphuraa!

Olin tiistaina muuten onnellisuuden lisäämiskurssilla ja pitäs reenaa niit juttui, mitä siel opastettiin, ennen kuin menen sinne uudelleen taas tiistaina. Ihan hauska kurssi, on siis NLP-opiston juttuja, voitin sen Saaran blogista.

Pikakuulumisia vielä kuvamuodossa luurista käsin:

Eilen oltiin matkalla kätkölle ja nähtiin tommonen selkää uiva kala. Se oli tosi ällö, mut en uskaltanut sorsien välistä mennä yhtää enempi törrölleen kuvailee tota kalaa ja oisinhan mä varmaan tonne vesialueen keskelle molskahtanut, jos olisin yhtää enempi kurotellut.

Voi apua, en tiennyt, mihin ryhdyin, kun ekan tämmösen imasin. Mun jokapäiväinen tähtihetki on se hetki, kun koittaa välipala-aika, päivästä riippuen klo 14-16, kun saa juoda tällasen. NAM!

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Pitkien sateitten jälkeen, syksyn keltaisten lehtien lomista puhkeavat sienet

 
Sienikirja sienestäjälle,
sienikori sienille,
sienestäjälle suppiloita,
sienimetsän sieniä,
sitten sienet siivotaan,
sopivasti silputaan,
sieniruuaksi simasuille,
sieniystävälle sieniruno,
sienille sadetanssi.



Tatteja, matteja, hattivatteja
haperoita, höperöitä ja muuten vaan löperöitä
metsästä löytyy, kun etsit vaan
Vahveroita, nuljaskoita isoja ja pieniä,
siinä on sinulle hienoja sieniä
Haistele, maistele, poimi ja nauti,
metsässä tulee keräystauti
Siihen on lääke: sieniä monta
niin se vain on - uskomatonta


 
Innostuin sunnuntaina lähtemään Mansesteriin yhden päivän reissulle, kun Minna-muru lupas mulle sieniopastusretken!

Kyseessä oli mun ihkaensimmäinen sienestysretki. Oltiin mettässä joku 4,5 tuntia (joo vähän eksyttiinkin) ja kun me kengät, sukat ja lahkeet litimärkinä palattiin takas Minnalle, puntari lottos sienikorin painoksi yli viis kiloa. Sain kotia viemisiksi kolme isoa rasiaa herkkutatteja ja pussillisen suppilovahveroita, yhen rasioista lahjoitin ystävälleni Jukka-Pekalle ja loput kiikutin kotiin.

Opin jo tunnistamaan ainakin herkkutatin, punikkitatin, keltahaperon, kantarellin, suppilovahveron ja karvarouskun (huom. ei rausku). Suosittelen kaikille!
 

maanantai 20. elokuuta 2012

Meillä näytti eilen kaaokselta!

Tää on jo aika hyvästä vaiheesta kuva tuolta makkarista. Iski joku vimma eilen ja piti vaan pistää kolme taulua seinälle (1 saatiin paikoilleen) ja päädyin siirtää kirjoituspöytää, hyllyä, lipastoa, peiliä, ennestään seinillä olevia tauluja..

Tein itelleni tommosen sopen, siel on mun ompelukoneet, saumurit, kynsilakat ja kameravehkeet.
Mulla on toi pöytä ollut tuolla ennenkin, mutta sillon oli hylly seinää vasten, niin kelasin, että tolleen päin saan paremmin käytettyä noita hyllyjä ja sieltä löytykin vaikka mitä en tiennyt omistavani.

Siirsin peilin toiseen paikkaan ja vaimon pyynnöstä silleen, että siitä näkyis myös muiden kun kääpiöiden pää. Nyt on sitten niin korkeella, et meikä voi nostaa kädet suoraksi ilmaan ja vähän jää vielä ilmaa sinne sormenpäiden ja yläriman väliin.

Tässä meikän melkein kaikki kynsilakat. Osa on jossain matkoillansa vielä tässä kuvan ottamishetkellä, koska ne ei kaikki enää mahdu lootaansa, joten vietinpä illan järjestellen lakkoja uusiin pieniin laatikoihin.

Päätin sitten siivoillessani lakata kaikilla mun unohtuneilla kynsilakoilla ja niitä oli ihan pari! Näin parisen viikkoa sitten internetsissä tommosen mulle ihan uuden kynsilakkakikan, lakkaa vuorotellen yks kiekka vähän läpikuultavalla shimmerlakalla ja vuorotellen glitterillä. Niitä kerrostamalla saa jännän syvästi hileisen lakan. Mää sitten paria-kolmea lakkaa käyttäen vähän testailin. Jäin ajattelee asiaa ja itse asiassa neljää värilakkaa oli näissä lopulta, kahta eri hilettä ja kahta eri shimmeriä.
Piti laittaa sit kunnolla noita hileitä. Näitä ei ehkä ikinä saa pois kynsistä, mä luulen. Lopputulos olikin sitten nähtävillä tässä.

Jee, kuvat meikän uudella kameralla, mie ainakin huomaan eron, mut en tiä, huomaaks kukkaan muu. :)

sunnuntai 19. elokuuta 2012

ÜberBLING!!

Kello on miljardi, mun ois pitänyt nukkua jo ehkä tunti sitten ja mä en tehnyt niin, vaan maalailin ja duunailin vaan näitä kynsiä ja hitto, että lähtikin lapasesta! Mun piti vaan siivota kynsilakkalaatikko ja tuotanoinnii.. Taitaa olla päivän teemana toi mopolla rotkoon ja lapasesta karkuu, sillä mun piti ripustaa kolme taulua seinälle, lopputuloksena se, että muutin makuu- ja olohuoneessa kaikkien huonekalujen paikkaa vähintään kerran. Mutta nyt, kun olen saanut uuden kameran antia jaettua kokonaisen kuvan verran ja kakustakin on pelkkä kuorrute syöty (muusta kakusta tuli silkkaa pascaa), niin on aika luovuttaa tämän päivän suhteen, eiks. 
ps. BLING! Ois pitänyt ehkä lisätä noihin gimpillä vielä parit blingit.
pps. aivan liian kauan kynsilakkojen ja -poistoaineiden äärellä, täähän käy päähän!

torstai 16. elokuuta 2012

Työ vie vapaa-aikanikin

Lomat on lusittu ja töihin palattu ja hitto vie, arkielämähän onkin tavallaan aika ihanaa, mutta pääasiassa melko kamalaa, kun ei saakaan lusia koko päivää miten tahtoo! Kunnon aikavaras on päivätyö. Aattelin tällee hätäseen ennen duunipäivää ehtiä. Tän hetken siisteimmät jutut :

Ostelin uudet mailman parhaat housuloiset! Väri on aika karsee, en vieläkään myönnä olevani pinkki ihminen, mutta 100% silkkiä + 70% alennusta + tunne kuinka ei olis mitään päällä = ei värillä väliä. Nämä siis Your Facesta.

Täs on vielä paskaa lähärii pimeestä nurkasta, jossa kuvailin housujani eilen Salhalle, kun se ei uskonut, että mulla on duuniin riittävän asialliset vaatteet. MÄ en ehkä ite oo duuniin riittävän asiallinen..

Tässä on myös meikän hieno uus takki, tä on toistaiseksi paras kuva siitä :D Nuttu on osteltu siis Zarasta, niin kuin muutama postaus sitten vielä pimeemmässä kuvassa uhosin. Mutta C'MON SYKSY, sen kun tulet, mä olen valmis!

Aloitin akupunktionaisen vienoisesta käskystä karppauksen, jos saatais mun vaivat lopulta kuriin. Söin jonain kauniina iltana iltapalaksi paistettuja kantarellejä, keitetyn munan ja salaattia ja kurkkua. Aivan omituista, mutta just hyvää!

Jonain iltana tein taas tämmösiä muffinseja, jotka oli pihvejä, broilerifetapihvejä. Aivan hyviä taas (hyvä meikä!), mutta aina epäilyttää kokata kanaruokia uunissa, kun pelkään, että ne jää raaoiksi ja saan salmonellan. Lisäksi vaimo teki niin hyvää kesäkurpitsapaistosta, etten saanut siitä edes kuvia, kun heti syötiin kaikki pois, mums. Jos ketään kiinnostaa, voin pistää reseptin jakoon.

Lisäksi päästiin viime lauantaina katselemaan mailman suloisinta ilmestystä, muistaakseni 3kk vanhaa kissanpentua, nimeltään Miiru. Tyyppi on ihan minipieni! Jäbä jaksaa leikkiä kymmenisen minuuttia, sit simahtaa hetkeksi ja kohta jatkuu taas. Myös kuulemma yöllä, kertoi Tuuli, kissan ylpeä äiti.


Kuvattomina kohokohtina: 

Tasan kaks viikkoa Untamon jatkamiseen (lue: tuskaan) APUAJEE!

Lauantaina mulle uus kamera, jolla saa vaimon hehkuttelujen mukaan valoisia kuvia ilman salamaa jopa pimeässä, JEE!

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Kasvihuoneilmiö - Kakekin vois sisustaa

Aina kun me käydään n. seitsemää kilometriä pidemmällä kotoa, pitää lähettää postikortteja kaikille, joiden osoite on hallussa tai ainakin melkein. Oltiin viime kesänä noin viikon verran tien päällä Ilosaarirockin aikoihin ja lähetettiin varmaan viidet kortit. Tässä Saupartin saalis, 20 korttia eurolla! Lähettiin kai viis nyt, loput jäi odottamaan tulevaa.
Tää vois olla meiän tuleva lamppu, siis tää oikean puoleinen. Koitettiin tihrustella tota hintalappua, joka oli jossain sakarassa, mutta ei nähty hintaa. Vitonen siinä oli ja pari nollaa, mutta koska toi naapurilamppu maksoi 270e, niin ton ison on pakko olla yli tonnin. Vaatisi kyllä ehkä sen asemarakennuksen ostoa, koska meillä toi lamppu ulottuis ehkä metrin päähän maasta.
Tomista tulee isona superpoliisi ton setin avulla.
Paras myyntipuhe ikinä! Melkeen piti ostella.
Mites, onks teillä jo lehmännahkainen mahalipasto? Kuulin, et oikee termi näille on mahalipasto eikä pullee lipasto.

Entä löytyyks teiltä jo tusina timanttisammakkoa?
Tomi meinas ostaa uuden pipon talveksi, ettei palele. Se joutuu pönöttää pihalla työkseen, ni oishan toi sillo tosi hyvä! Kasvihuoneilmiöstä löytyy tommonen poikien osasto, johon voi dumppaa seurueen äijät, kun ite hiplaa kaikkee ihanaa.
Mietin myös, että ostaisin tällaisen nojatuolin ja heittäisin meidän olohuoneen sohvan hiiteen, koska ei se muuten mahtuisi ja sit istuisin siinä ja muut vois istua lattialla.
Tämä tuoli oli jopa liian kitsch meikälle, mites Salha sulle toimis tää jakkara?
Sieltä saa kanssa näitä vanhoja julistejuttuja peltisinä. Mun suokkareita on tietty noi Toulouse-Lautrecit. 
Syy kuitenkin, miksi lähdettiin seikkailemaan Nummi-Pusulaan, oli nämä flamingot. Noora instagrammas nämä ja mä aloin ehkä kirkua. Kirkuminen loppui viimeistään siinä vaiheessa, kun kuulin yhden kappaleen hinnan olevan 300e, mutta tänään tsekkasin, että siinä hintalapussa luki 390€! Siiiiiiick!
Piti sit loppuun napsia viel taidekuvia. En voinut välttää.

lauantai 11. elokuuta 2012

Junailua!

Vaimo otti musta pelottavia kuvia. 
VR ja Rautatiet täytti 150 vuotta ja mei mentiin ihmettelee, tiätty!
Tää asema oli ehkä vuosi sitten myynnissä tarjouskilvalla. Jos olis ollut löysää rahaa tuolloin, ni olisin ostanut, heti! 
Löysin ihan pränikän julisteen, veikkailisin 90-luvun alkua.
Hirveesti arvottiin, koska tuonne saa mennä ja ei kyllä oltu ainoita. Sitten kun joku uskalsi, kaikki rupes säntäilee. On se hienoa, kun kaupunkiin saadaan juna! Yhtään ei kyllä kiskottu tupangia matkalla, ehkä siksi, että unohdettiin ton lapun olemassa olo heti kun päästiin sisälle vaunun maagiseen tunnelmaan.
Tästä junasta uupui ratti. En kyl oikeesti tiedä, miten junan ohjaaminen toimii, pitäisiköhän joskus perehtyä aiheeseen. Mietittiin myös junaharrastamista, mutta ehkä se olisi helpompaa harrastaa jossain kaupungissa, missä ne junat kulkisi.
Hei, mä joskus jopa nauran!
Junasta näki jänniä kuvakulmia kaupungista, ei oo koskaan tullut tuolla radalla kuljettua.
Repesin, kun näin tän kuvan ekaa kertaa vasta koneelta, en ollut siis kamerasta vilassut ollenkaan. Yllätti!