Dino pääs sfääreihi!

Salha oli just tänään kärsii Bumblen värityksen kanssa, mut meikä on täs nyt jo kaks päivää klenkannut menemään ja en oo yhtää jaksanut oikeit kuvii räpsii, kun hankala kuvata jalan ympäri, kun emmä ny videoimaankaa ala.. Mut pitää ryhtyy rupee, ennen ku toinen ehtii etuilee!

Tässä siis innokkaita in prog-kuvia, noi tyhjät kohdat ei oo siis jäämässä tyhjiksi ja muutoinkin tota duunataan tietty loppuun viel, mut intoo piukas = intoo piukas ja siksi näit kuvii pitää tuutata eetteriin (ja pakkohan täs on jotain tekemist keksii ku vaimo kattoo vaan jalkapalloo, ei kyl kiinnosta, ei yhtää!)

Vitsit et repesin, ku tajusin täst kuvasta mimmonen nilkkaturvotus mul on!

Sit piti räpsii siitä nimenomaan kuvia:

Siis oikeest, tsekkaa toi pahkura tosa nilkkaluun kohdalla x) Eilen kans tiirailin, et dinon pää vaikuttas olevan puolet leveempi, mut sit ku mittailin kännykän laturin johdolla (ihan SI-järjestelmän mukanen mittausmenetelmä tottakai!), niin ei noissa mukaan mitään eroo ollut. Mut onhan tossa nilkas nyt silminnähden eroo.

Mut siis meikäl alkaa olla kunnon tatskaämmäolo - ainakin jos ei yhtään kato vasenta jalkaa!

Nauratti, kun Leena tokas, et paljon lyödään vetoo, et jengi kelaa, et sul on avaruuskalsarit.. On multa yks vakkariasiakas kysynyt, kun oon joskus ollut sukkahoususena töissä, et onks sul kuviosukkikset vai hiukan iso leima viitaten tohon lillerid2:seen, ettenpä yhtää kyllä tällä kokemuksella ihmettelis avaruuskalsariläppäkään.

Toiseks nauratti ja nolottikin se, et ei oltu ehditty ees oikeen alkaa, Leena piirteli vapaal kädel tota taustaa tonne tussilla ja mä jouduin siin seisoo paikallaan sen aikaa ja meinasin sit pyörtyy mukkelis makkelis toisen päälle! Ehdin siinä tapahtumahetkenä kelaamaan, et voi jumalavite, nytkö iski darra (olinhan juonut edellisenä iltana 6kpl ei-edes-ykkösoluita ja yhden nelosbissen), kun nous semmonen kylmä hiki ja tuli ihan sairaan paha olo, mut sit heitti jo silmissä pimeeks ja läks jalat vähän alta. Olipahan eka kerta nyt koettuna sitäkin lajii, melkein-pyörtymistä.

Jotain juttuja, mitä näin internetissä

Löytyi niin hieno suttu, et oli pakko rustaa ihan postaus. Just hyvä neuletatskameininki! kuva Fyeahista

Tää oli must kans jotenkin aivan ihana! Kuva Cherriedragonista

Mutta tää olikin sama jantteri, joka oli tehnyt tän ihanan, minkä oon kai ennenkin linkkaillut:

En yhtään enää ihmettele, miten nää on niin siistejä, kun selaa ton jäbän fb-galleriaa, niin onhan siellä törkeen hienoja kuvia!

Mä tossa yks ilta havahduin suihkussa ajattelemaan, et nyt ku mulla on melkein valmiina (eli ei) pohjekuva ja puolhiha, eikä niiden jälkeen mitään proggiksia vireillä, niin iski ihan paniikki, että mitä seuraavaks. Mä en tiedä. Siks pitää selata kaikkia internettejä paniikissa ja todeta sitten vaan, että tosi hienoja kuvia, mut ei tällaisia voi ottaa, kun nää on jo jollain jossain. Myöhemmin sitten keksii jostain jotain, mikä ei yhtään liity niihin kuviin, mutta silti on pakko mennä suttaa lisää. Oon todennut, et tää vaan tuntuu olevan se kaava, miten nää hommat mulla menee. Täytyy ehkä sunnuntaina Leenalle jakaa tätä tuskaa, ku ei tiiä, mitä seuraavaks ottais ja heittää joku idea ilmoille ja kattoo tulisko siitä mitään. Mun toinen jalka on ihan surullisen tyhjä, kalpea ja ankea.

Tätä nyt ei todellakaan saa kertoo äidille, mut oon alkanut lämpee ohimotatskoille! En oo nyt yhtään supasiistii löytänyt, mut siis ajatuksen tasolla kiehtois. Vähän. Katotaan, kun löydän, ni tuuttaan eetterin täydeltä vähän lisää kuvia.

edit: nyt löyty ohimokuva! 

Kuvast ei kyl oikeen saa selvää, mikä suttura tuolla päässä on, tai et onks se hieno, mut kyl mä ihan mielellään tota nakumiestä kahtelen, vaikkei siit päästä saakaa selvää :)

Puput nyt on maailman siisteimpiä otuksia tiätty ja onhan tää järjettömän siisti chesti. Tää kuva kans cherriedragonista. Kyllähän nyt väh. yksi jackalope pitäs olla.

edit: ainii, eilen punnersin tokan viikon ekan päivän ja hyi perse, niit oli yhteensä 78! tuntu ihan hirveeltä!

Meiät on haastettu

ihan ite keksin meille pikku haasteen, ku kerta Jerekin rupes, ni meikin sit.

Tavotteena olis kuuden viikon pystyy punnertaa sata kertaa - ajatuskin pelottaa.

Latailin luuriin tollasen applikaation tätä varten, itse asiassa kaksikin, eka Lumiaan 6 week trainingin:

Mut sit kun sain haasteltua Salhan mukaan, asentelin sit Androidille vastaavan softan, jotta menee samalla kaavalla meidän upeiden habojen kasvatus ja pronssiveistokseksi alkaminen.

Androidilla siis:

Idiksenä siis, et ensteks tehdään lähtötasotesti, jonka mukaan softa määrittelee sun henkilökohtasen treenisuunnitelman. Oon ollut maaliskuun alusta asti flunssassa, mutta nyt mä päätin, et uskallan tän verran rupee, et pyöräilen töihin ja punnerran melkeen joka päivä, vaik ois kuinka räkää. Niin siis, meikän lähtötaso oli 11-20, Salha eka otti siitä pienemmän, mut sit ku kerroin omani, niin senkin oli pakko siirtyy tolle samalle tasolle.

Ohjeen mukaan tätä pitäisi suorittaa kolme kertaa viikossa, mut me ollaan kyl nohevina tääl nyt jo kolme kertaa huseerattu tällä viikolla ja on vasta keskiviikko. Kelasin, että pitää innokkaana lähtee liikenteeseen, ettei kävis niin, että punnertaa ehkä neljä kertaa ja lopettaa heti. Huomasin jo lähtötestin jälkee, että alkaa tuntua tuol kainaloissa pientä lihaskipuiluu seuraavana päivänä ja nyt lista onkin sit on jo aika kattava: kädet, kyljet, rinta, selkä ja ylläribonarina kaula. Mä en tiennyt punnertavani kaulalla, lienee siis tekniikassa jotain hiottavaa. 

Tää on kyl ihan hyvä nakki, mä luulen, koska oon aina ollut ihan surkee punnertaja ja syyttänyt siitä mun romuranteita, mut jos nyt vaan punnerran, enkä kiusaa muuten ranteitani, niin ehkä saan jotain lihasvoimaa tonne lähinnä hyytelöä sisältäviin käsivarsiini ja sitten homma alkaa sujuu jossain pumpissakin.

Hiphei, se on sit toukokuun puolivälissä kun mei ollaan ihan vitun upei, muistaaki! (Hih saa nähä kuin käy, koska mul on vika aika Lissun taustoi varten 12. toukokuuta, niin se on kiva sit punnertaa, kun vasuri on kaks kertaa niin paksu, kun oikea)

Ja kuka vaan voi nappaa haasteesta kopin HEP! Mut sit pitää kertoo meille!

Päädyin tilitanttiin

Mun entisaikojen hyvä ystävä Ravi-Lassi tuli käymään Helsingissä ja teki tuosta noin vaan mun olkapäähän talitintin, köyhän miehen kolibrin. Siitä tuli ihan järkyttävän hieno! Oltiin sovittu kuvan aiheesta vaan nopsasti fakebookissa (heh, heh), ja se teki näin hienon! Kuvaahan mä en omasta olkapäästäni meinannu saada en sitte ihan millään. Ja kuin tylsää kun ei voi ees ite ihastella uutta kuvaa. Miks kukaan haluaa isoja selkätatuointeja, en tajua...

Niin mä yritin ottaa kuvaa kameralla ihan siihen asti kun akku sano piupiu ja koossa oli kymmenkunta kuvaa puolikkaasta linnusta. Siis tällasia:

Kännykällä ei onnistunu sen paremmin...

Nii, että se siitä. Mut pääsinpähän hehkuttamaan uutta leimaa! Ihana on!