sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Jääkaapin reidaus

Mä löysin tällasen mukavan itsensäpaljastamishaasteen jostain blogista jota en enää muista. Tää oli erityisen hauskaa tehä nyt ku en oo käyny kunnolla kaupassa ehkä viikkoon. Ja onneks en törmänny tähän viikko sitte, ku mun jääkaapis oli vissii neljä kananmunapakettia.

Tarkoituksena siis ottaa kuva omasta jääkaapista ihan sellasena kuin se on, ilman että ensin siivoo ja järjestelee ja ostelee sinne mitään imagovissyjä. Kake sut on niin haastettu tekee tää sama!!




Juomat: Valkoviiniä (miten ihmeessä?), Jaffaa (koska Matti sano että se auttaa darraan, tai ainaki maistuu parhaalta tullessaan ulos), vadelmavissyy, kaakaoo (niin vanhaa etten uskalla avata enää), vadelmamehukeittoo (samoin niin vanhaa että pelottaa), yks kalja (tää on Kake jääny sulta), pullo tequilaa (jääkaapissa?), purkki glögiä (todellinen ylläri!)

Hillot: Ihan hitosti hilloo. Omenahilloo (muistan ku ostin tän kohta kaks vuotta sitte, mut sit multa kiellettiin omenan syöminen), vadelmahilloo, äitin tekemiä hilloja muutamaa erilaista, joista yksi täysin mysteeri, karpalohilloo lähiruokamessuilta viime vuodelta?

Soosit: sinappii, ketsuppii, ceasar-salaattikastike (näitä on pakko olla aina), kahta erilaista salsaa joita en tuu ikinä syömään (nää on ostettu jolleki muulle?!), kurkkusalaattia (en aio koskee), barbecue-kastiketta (jäi kesän grillaukset muuten aika vähälle), kurkkumajoneesi, punaista pestoo (vanhaa), lihafondeja.

Kasvisosasto: Kesäkurpitsa, puolikas kurkku, perunoita, pilaantuvia porkkanoita, säilöttyjä grillattuja paprikoita, sulatettua riisiä koiralle (eiks riisi kuulu tähän kategoriaan?)

Lihat: kattilassa eilen tehty jauhelihakastike gluteenittoman pastan kans, jotai kinkkua leivälle, sulatettua seitiä kilpikonnalle.

Maitotuotteet: yks viili, massiiviset määrät suklaata (siis Hulluilta Päiviltä hamstrattujen lisäksi yks laatikollinen liköörikarkkeja ja sit jotain sokeritonta, oon saanu nää joskus lahjaksi enkä aatellu syödä mut kuka voi heittää suklaata roskiinkaan?), homehtunutta juustoraastetta, Oltermanni-viipaleita leivälle, Oivariinia, vanhentunutta vaniljakastiketta.

Muut: pari kananmunaa, yks kauraleipä ja kauravaniljakastiketta (vanhentunu), yskänlääkettä!


Tää ei itseasiassa ollukaa niin paha ku aattelin, ei tullu mitää älyttömiä ylläreitä vastaan, paitsi toi yskänlääke koska muistan et mulla oli yskä viimeks 2010. Aika paljo tollasta kulissiruokaa, että oon varmaa kelannu syöväni tosi terveellisesti jatkos mut sit vetäny vaan suklaata ja limuu.
Nonii Kake-san! Sun vuoro!

perjantai 11. lokakuuta 2013

Säästöpossua

En keksi parempaa ajankohtaa postaa lihakuvia ku keskellä Riku Rantalan aloittamaa #LihatonLokakuuta, jonka tarkoituksena oli haastaa ihmiset kokeileen kasvissyöntiä lokakuun ajan.

Mä kiikun itteki päivittäin sillä reunalla, että onko oikein syödä lihaa vai ei, enkä vähiten siks että alotin just lukee Elina Lappalaisen "Syötäväksi Kasvatetut" -kirjaa. Asiassa on kaks ongelmaa. Ekana se että oon agrologi, joten mä ymmärrän tuottajia. Tällä hetkellä se että jengi ei osta possua kaupasta johtaa siihen, että ne menee roskiin, tai ne kiikutetaan rekan kyydissä ulkomaille. Tuottajat on jo valmiiks niin ahtaalla, että vielä kehnompi tuottavuus ei ainakaan rohkaise kehittämään tuotantoa uuteen suuntaan, korkeintaan tehostamaan nykyistä. Vähän pahalta sekin tuntuu. Toisena tietenki se, että mun ruokavalio on jo valmiiksi niin rajallinen, etten voi alkaa kasvissyöjäksi altistamatta itteeni jonkinasteiselle puutostilalle (kiellettyjen listalla mm. sienet, jotkut pähkinät, palkokasvit, soija...)

Niimpä omatuntoa puhistaakseni käytiin äiteen kans hakemassa Karkkilasta Kiven Säästöpossusta puolikas luomusika. Tilanpitäjä on mun puolituttu agrologipiireistä ja luomusiantuotannon edelläkävijöitä Suomessa. Tilan possut asuu isoissa valoisissa tiloissa, saavat ulkoilla ja ne ruokitaan vain kotoisilla luomurehuilla, ei soijalla tai kalajauhoilla. Ja kun ne on aika pistää lihoiksi, niitä ei sullota rekkaan ja kärrätä satoja kilometrejä ympäri Suomen, vaan tilateurastamo sijaitsee samassa pihassa.

Onneks nyt on valmisteilla ihan uus eläinsuojelulaki, joka povaa ees hieman parempaa tulevaisuutta possuillekin. Asiasta voi lukee lisää esim. TÄÄLTÄ, sieltä löytyy myös linkki josta pääsee laittaan valmistelijoille palautetta. Omani oon jo laittanu.

Lihansyönti on niin monimutkainen asia. Realistisesti ajateltuna ihmiskunta ei tuu koskaan lopettaan sitä kokonaan. Mutta sen voi tehä myös ihan eettisesti ja fiksustikin. Toistaiseksi toteutan siis rakkaan kotieläintuotannon opettajani mielipidettä: vaikka eläimen tarkoitus onkin päätyä ruoaksi, on sillä silti oikeus hyvään elämään.



torstai 3. lokakuuta 2013

Puuhommia

Kun mä olin kipee, niin Sanni nakitti mut yhtenä välipäivänä, kun en ollut niin kipeä, kuvaamaan puita. Menin sinne tärkeenä järkkärin kanssa, koska kuvauskeikka! Pohdiskelin etukäteen, mikä putki ois parhaimmillaan metikössä ja panostin ajatuksen tasolla isosti tähän hommaan. Nyt mä sit pienensin nuo ottamani kuvat viiteen prosenttiin alkuperäisestä koosta, et olipa hyvä, että oli järkkärin monta tuhatta pikseliä kertaa monta tuhatta pikseliä tuo kuvakoko :D

TUNNISTAISITKO? 
Entäs sit, jos nää olis mustavalkoisina suttuisina monisteversiona ja tosi pieninä ja oisit ala-asteikäinen? 

1. 
2.
3.
4.
5. 

Mä en ehkä kahta vikaa. Nelosen ehkä arvaisin, mut vitosta en kyl varmaan..