sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Moi mä en ole kotona

Aattelin tulla vaan hätäseen tällättelee, et oon Prahassa ja oon ostanut kaiken. Katso vaikka kuvasta, jos et muuten usko. Nii ja huomenna mennään paikalliseen Korkeasaareen Korkeasaareen Korkeasaareen.

Niin ja on ihan kuuma, eikä yhtään sada vettä, toisin kuin siellä kotosalla kuulemma.

Niin ja selvisin myös hienosti päivää ennen matkaa alkaneesta munuaisstulehduksesta, ei tarvinnut kun vain lentokoneessa ja Helsinki-Vantaalla kärsiä 39°c kuumeesta.

Nymmä en enää jaksa kikkailla tällä matkapuhelimella enempää, joten MOl!

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Jeeeeee mä pääsin tänään uimaan

Tänään koitti se upeuden siivittämä päivä, kun oli kulunut kaksi viikkoa tatuoimisesta ja sattui vielä vähän paistamaan aurinkokin, mikä tarkotti tietenkin järvessä lillumista, jeij! Tähän alkuun muuten suosittelen pistää soimaan kivan biisin, joka mun teki mieli jakaa.
Nykyään Lissu on jo ihan valmis, eikä tommonen tyhjä, kuin kuvassa, joka on otettu jo aikapäiviä sitten. Sinnehän tuli ne tatit tuonne ylös ja sisäkäsi on kanssa nykyään väritetty. Tehtiin se ihan valmiiksi, eikä siinä mennyt kun vajaat kaksi tuntia. Sienet oli kyllä edellisellä kerralla. Siili pitäs kans leikkaa taas lyhyemmäks näemmä ja vois kasvattaa niskatukan, ehkä. Mut näistä faktoista huolimatta halusin jakaa tän muka-taiteellisen-nakukuvan kaikkien kanssa internetissä.

   Sit meil on taidekuva rannalla rettelöitsevän koiran sojottavista koivista. Sillä on vähän nivelvaivoja ja koivet sojottaa mihen sattuu.
 Oli kauhia arpominen, missä saisi olla rannalla niin, ettei kukaan kävisi urputtamaan, että ei koiria uimarannalle, mut lopulta keksittiin yks ranta, jota uskalsi koittaa. Ei kukaan moittinut, vaikka oltiin siellä porukoiden lainakoiran kanssa. Pidettiin Juuso kyllä koko ajan kytkettynä, eikä annettu sen pissiä mihkään, ei siis voinut koitua hänestä haittaa kelleen, ainakaan mun mielestä.
 
Kuvailin kans krokon (kts. alta) päällä maaten ylläni siintävää taivasta, joka kivasti vinkkaa, et kolme päivää lomaan! K-o-l-m-e, KOLME!  Aion ehkä lillua vaan järvissä, joissa tai merissä kera uimalelun (kts. alta) ja tehdä typeryyksiä, kuten kuvata puun oksistoja.
Arvaa mikä alkoi pyöriä päässä, kun tämän tekstin luki?
Ostin vaimolle krokotiilin. Se puhui, ettei ole koskaan saanut lapsena uimalelua krokotiilin tai valaan muodossa. Mä muistelin, et se ois ollut kroko ja ostin sen, mut meni mettään. Valas olisi ollut haaveissa hänen. Mut jokatapauksessa lilluin krokon kanssa kivasti, eikä yhtään haitannut eläinlajin vääryys. 
Sit kävin illalla vielä ulkoiluttamassa koiruutta ja päätin kuvata lisää sen väkkäröitä jalkoja ja ehkä mun blogihistorian kolmannen tai jotain asukuvan, silvous plait!
Voi mua jo naurattaa ajatuksena tää luetteloiminen: flanelli jostain Hyvinkään kauppakeskuksen putiikin poistoalesta, t-paita lindexilta, ommeinaa kivanmallinen ja -matskunen paita ja sortsit on jokku satavanhat, joista ostin melkeen saman mallin kirpulta turkoosina ja luovuin niistä sittemmin.
Täysin irrallisena loppukevennyksenä: Jo jokin aika sitten kännissä häissä ollessani räpsin ittestäni kuvia, kun olin ainakin mun mielestä niin nättinä. Onneks mulla oli vaan tää yks ainoo kuva todistusaineistoksi koko bileistä ja sekin oli ihan dorka + mun piti fotaroida kuvasta epäoleellinen ja ruma pyyhe pois, koska en uskaltanut harjoittaa tällaista julkeaa itseni kuvaamista muuta kuin vessan suljettujen seinien sisäpuolella. Mut sovitaan, et kukaan ei arvaa, mitä kohtaa oon käpälöinyt, koska kukaan ei vahtaa kuvaa niin tarkkaa, eiks je!




tiistai 9. heinäkuuta 2013

Lusitut lomat

Mä olin kesäkuussa kaks viikkoo lomalla, oli tarkotus loikoa osa ajasta mökillä, osa Oulussa ja mahdollisesti käydä myös jossai sukulaisissa. Lopputuloksena loikoin koko kaks viikkoo siellä mökillä, yhen yön käväisin Oulussa ystävälle lastenvahtiapuna. Onneks veli sai just vauvan ja menee naimisiinki niin niitä sukulaisia pääsee näkemään muutenki. Nythän oon mököttäny täällä Vantaalla jo reilu viikon, mut onneks mun täkäläiset tutut on osannu pitää mut kiireisenä niin ikävä pohjoseen ei oo ollu aivan valtava. Mutta nyt tärkeimpiin eli kuviin!


Ekat päivät mä vietin riippumatossa koska haloo, riippumatto. Senna mökötti koska mä söin siellä myös leipää, eikä se päässy sinne mukaan. Riippumatto on ehkä maailman hienoin asia! Ei kyl maailman hienoin mutta hyvä kumminki!

 
Tärkeä taidekuva paarmasta limussa.


Äiti tuumi, että kesti sitten kuus vuotta ennen ku Senna bongattiin spontaanisti makoilemasta mökin pihassa. Yleensä sillä on aina kiire jonneki. Tilanteesta piti oikein ottaa kuvakin ikkunan takaa, siksi suttunen kuva. Kuvassa myös riippumatto <3






Mun lomalla suurimman osan ajasta oli aika kalseeta ja sateista, mutta ei se haitannu. Mulla oli seurana muutaman kilsan päässä omalla mökillään majaileva kummipoika vanhempineen ja Lea, joka asuu mökistä parinkymmenen kilsan päässä.

Ylipuhuin ihmisiä mun kans kätköileen ja löydettiin tollanen autiotalo, lisäks käytiin yhessä saaressa jonne pääsemisestä oon haaveillu jo useampia vuosia. Alimmassa kuvassa kummipoika vetämässä hirsiä paluumatkalla. Tolla mökkialueella oli vastikään nähty karhuja, joka rajotti reippaasti mun yksinkätköilyhaluja.

Mökillä siisteintä muuten riippumaton lisäks on se, että mä esim. suunnittelin juoksulenkille lähtöä joka ikiselle aamulle, mutta en koskaan sit ehtiny ku aina tuli jotain parempaa tekemistä! Mulla on maailman parhaat ystävät siellä <3 Juoksun sijaan kyl käytin aika paljon aikaa tohon kätköilyyn, kahvakuulailuun ja saunajoogaan, joka on nyt mun uus lempilaji. Kirjotan siitä ehkä myöhemmin lisää. Kätköilystäkin pitäs ehkä joku päivä kirjottaa jotain.


Ei lomaa ilman elukoita! Ylhäällä kuvassa halaileva belgiannakki Kira, joka tulee aina nojaileen rapsujen toivossa.


Loman lopulla sain tietää että lähistöllä oli agrologituttu kesätöissä! Oli siis pakko käydä moikkaan paitsi kaveria niin myös lemmuja <3


Sit me jouduttiinki Sennan kans jo palaileen kotiin. Kotimatka oli melko horroria, kun koira tuli hulluksi kevythäkissään. Ekan tunnin jälkeen satuin vilkasee peruutuspeiliin ja kas, siellähän se koira makoilee takaikkunalla maisemia kattellen, oli repiny häkin auki. Oli jännä ajella tolleen kuvan mukaisesti koira autossa irrallaan, toivoen ettei se säikähdä jotain uutta ja hyppää suoraan mun syliin. Myöhemmin sain ostettua sille valjaat ja köytettyä sen turvavöihin. Kaupassa ollessani se onnistu jotenki laukaseen mun autonromun varashälyttimen pariin otteeseen ja teki musta vielä iloisemman. Loppumatkan oli vielä ihan järjetön hellesää, eli kaikki pysähykset piti hoitaa superhypernopee ettei koira paistu autoon. Yleensä toi matka kestää ajaa noin seittemän tuntia, meillä kesti yheksän.


Yritin ympätä lomaan kaikkee sitä, mihin ei yleensä oo aikaa, eli ehin myös lukee (samoja hömppäkirjoja joista Kake kerto edelliskerralla) ja VIRKKAAMALLA. En oo virkannu sitte ala-asteen ja näin hyvin onnistu, vaikken ihan ohjeen mukaan osannukaa tehä! Kui siistiä.


Viimeisen lauantain vietin muutaman ystävän kanssa sisäilmapiknikillä. Se oli siis hätätilaratkasu, kun nurtsit ui sadevedessä. Mut kyllä meillä kivaa oli sisälläki, Mari teki mulle värianalyysin ja mä on LIGHT SPRING.

Nyt ei sitte muutaku suunnittelemaan mun kahta ylijäänyttä lomapäivää. Kesälle ois luvassa vielä yks Kajaanin-reissu ja ainakin kaks viikonloppuu Oulussa. Huh huh. Mut kyllä kesä on ihmisen parasta aikaa :)