Ensin olin kunnon vaimo ja kokkasin Aleksikselle lohipyttäriä! Resepti oli hirmiän vaikea : lohikuutioita, paista ne vähäisessä öljyssä, lisää valmis sekoitus pannukasviksia :) En oo uskaltanut vielä maistaa, maistuuko tuo miltään, kun söin eilisen kanaspagetit veke.
Sitten rupesin lueskelemaan internettiä ja puuhailemaan samalla. Olohuoneen pöydällähän on pakko pitää kaikkea kuvassa näkyvää heti käden ulottuvilla. Voisin vaimon iloksi roudata tosta pöydältä nuo välttämättömät 19 kynsilakkapulloa pois (ei, ne kaikki ei näy kuvassa). Koska on kevät päässä aina vaan, vaikka ulkona ei ihan vielä niin paljon kun päässä, mutta paljon enemmän kuin pari viikkoa sitten kuitenkin, päädyin neonväreihin ja metodiksi valikoitui liukuvärjäys, halutessasi ohje. Koska olen melkoisen huono noudattamaan ohjeita, sooloilin tietty hiukkasen!
Tässä ohjeen mukaan päällyslakkaa ja siistimistä vaille valmiina. En halunnut tyytyä tähän, tietenkään, vaan pitihän sitä saada vähän vielä jotain, eli hileitä. Murehtien totean, että ne ei seuraavassa kuvassa näy. En vain jaksanut kaivaa järkkäriä kameralaukusta eteisen lattialta, koska silloin mun olisi pitänyt epärommisin silmin tutkia, mitä kaikkea tuhoa viikonloppu sai aikaan kameralle, kun se kopsahti lattiaan. Sen verran mä muistan, että objektiivin vastavalosuojasta lähti pala. Mullahan ei ole rahaa keksiä uusia kamerallisia tai mitään muitakaan tarpeita, joten mä en avaa tota kameralaukkua. Pisin selitys ikinä käppäsille luurikuville :D
Mun pitäisi mennä tonne vessaan siistimään yhä noita reunoja, siistin nämä jo kerran tässä kynsien lakkailupisteellä eli olkkarin sohvalla, mutta putsailepas siinä sitten kellertävässä valossa keltaista läpikuultavaa kynsilakkaa.. Mut teeveestä tulee nyt greikkari ja en mä jaksa ryhtyä rupeemaan. Tähän mulla nyt ei kyllä ole yhtä pitkää selitystä kun tuohon äskeiseen kohtaan, mennään tällä lyhyellä vaan.
Illan kirsikkana kakkuun vielä tällainen luova otos mun taustakuvasta, joka on ruutukaappaus maailmankaikkeuden tämän hetken ja vähän aiempien hetkien varsinkin, koska silloin sitä tuli useammin, parhaasta mainoksesta! Voi koirien tekohampaat - repeän joka ikinen kerta nauruun tai jos ollaan suuressa seurassa, niin ainakin hymyän kuin riemuidiootti, kun näen tekarikoiria. Joku palkinto tälle mainosmiehelle, heti!
ja vielä pieni ps. mieto iik tähän, ylihuomenna me jatkellaan mun tatska. Odotan innolla, tietysti, mutta en ole ihan niin sekaisin kun viimeksi, kun tiiän, jos mitä tulossa, ettei ole se kuva ylläri siis! Intoa hiukan laimentaa kauhuksi nämä : 1) mulla pitäs alkaa menkat ihan näillä näppäimillä, hiphei ja tervetuloa siis kipuherkkyys ja itkuisuus 2) mun tulehdusoireet nostelee päätään, hiphei siitäkin siis vähän lisäkipua 3) oon ollut viime perjantaista asti kuumeinen ja flunssainen, mikä kuulemani mukaan mukavoittaa tatuoimishommia entisestään, hiphei numero kolme! Kuume on kummiskin nyt ollut jo ainakin vuorokauden poissa, jee, eli toiveikkaana sinne siis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro joku juttu!