Sienikirja sienestäjälle,
sienikori sienille,
sienestäjälle suppiloita,
sienimetsän sieniä,
sitten sienet siivotaan,
sopivasti silputaan,
sieniruuaksi simasuille,
sieniystävälle sieniruno,
sienille sadetanssi.
Tatteja, matteja, hattivatteja
haperoita, höperöitä ja muuten vaan löperöitä
metsästä löytyy, kun etsit vaan
Vahveroita, nuljaskoita isoja ja pieniä,
siinä on sinulle hienoja sieniä
Haistele, maistele, poimi ja nauti,
metsässä tulee keräystauti
Siihen on lääke: sieniä monta
niin se vain on - uskomatonta
Innostuin sunnuntaina lähtemään Mansesteriin yhden päivän reissulle, kun Minna-muru lupas mulle sieniopastusretken!
Kyseessä oli mun ihkaensimmäinen sienestysretki. Oltiin mettässä joku 4,5 tuntia (joo vähän eksyttiinkin) ja kun me kengät, sukat ja lahkeet litimärkinä palattiin takas Minnalle, puntari lottos sienikorin painoksi yli viis kiloa. Sain kotia viemisiksi kolme isoa rasiaa herkkutatteja ja pussillisen suppilovahveroita, yhen rasioista lahjoitin ystävälleni Jukka-Pekalle ja loput kiikutin kotiin.
Opin jo tunnistamaan ainakin herkkutatin, punikkitatin, keltahaperon, kantarellin, suppilovahveron ja karvarouskun (huom. ei rausku). Suosittelen kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro joku juttu!