Meillä oli blogimiitti!

Khihi, aivan oma ja erittäin exclusive. Muilta kielletty.

Me kotoillaan Kaken kanssa täysin eri kaupungeissa, eli meijän keskinäinen kanssakäyminen keskittyy Facebookkiin ja Instagrammiin. Kaken piti kipsutella tänään töiden ja neulontojen takia taas kehä kolmosen sisäpuolelle, joten meillä oli oma pikku ihanablogimiitti. Meijän oli tarkotus käydä Paradisella jutteleen vähän Maxin kans, mut molempien harmiksi se ei ollu enää siellä. Kaken harmiks, kun se ei saanu kuvautettuu reittään ja varattuu aikaa, mun harmiks kun en saanu nähä Kaken reisitatskaa livenä. Omaa aikaahan mä en tod. uskalla varata.

Käytiin siis Baker'sissa yhillä, sit syömässä hampurilaista (laiskat ruokavammaiset ei jaksanu miettiä pidemmälle että mitä molemmat vois syödä), ja jauhettiin kauheesti jostain... Mistähän me ees jauhettiin? Varmaan kaikesta todella tärkeästä, niin kuin Kreikan tilanteesta ja globalisaatiosta. Ihanan kiva ja rentoutunu olo oli mulla kyllä kun kotiin pääsin, eli kiitokset Kakelle :)

Näyttää siltä että Kake veti kaljaa ja mä vettä. Se on oikeesti perryä.

Mättöö.

Yks puheenaiheista oli tää ihana Suomen kesä. Mulla oli kuitenki päällä ihan kivasti vaatetta ja silti olin vielä kotonakin ihan horkassa. Olin nukkumaanmennessäkin niin tohkeissani peiton alle pääsemisestä että laitoin yöpaidan päälle nurinpäin.

Illan hätänen

Tänään en ole enää ollenkaan niin pahana, kun ihana Salha linkkas mulle tämän videon joskus töissä ja mun päivä parani ainakin 400%, vaikka aamulla vaan itketti. Suosittelen erityisesti katsomaan tuota, jos tänään on ollut viikon toinen maanantai! Nyt on jo ihan eheä olla, kun Morsiamen isä II:n lopputekstit pyörii tv:ssä, onhan tässä tullut juuri katsottua maailman kaikkeuden paskin paras elokuva.

Vaimo paljasti tuossa juuri, että sekin on junnuna loputtomasti katellut VHS:ltä molempia Morsiamen isiä, ihan niin kuin minäkin. Miten niin match made in heaven <3

Mä en ihan vielä voi mennä nukkumaan, vaikka mun todellakin jo pitäisi. Syynä tähän on tietenkin se, että 15 minuuttia nukkumaanmenoaikani jälkeen tajusin, että munhan on pakko lakata kynnet kesäisiksi ennen huomista palaveria Städissä! Meillä on myös ehkä kaljapitoiset treffit Salhan kanssa akupunktioni jälkeen reiden vilauttelumeiningeissä ja pitäähän sielläkin olla pramiana!

Se on hienoa, että pitää lisätä kuvia internettiin huomatakseen, että ainakin toi nimetön on vähän käppäsesti lakkailtu ja kynsinauhat on perinteikkäästi varsin siivottomat. No mutta kun emmä näe täällä olohuoneen kattokruunun valaistuksessa juuri mitään ja sit kun mä vihaan sitä kynsinauhojen puhdistuksen yrittämistä, kun en saa aikaiseksi hommata sitä sellasta kynämallista ratkaisua ongelmaani..

Nyt mun täytyy kuulemma vaimonkin mielestä lakata tää pelleily ja mennä nukkumaan. Sain juuri kuulla hältä, että tuo tyyppi, joka on tehnyt tuon minutkin leskeyttäneen typerän jalkapallopelin nimeltään Football Manager, on aateloitu. Siis mitä svidua! (Ja ei, hänellä ei ole muita ansioita meriittinään..)  Mä en vaan tajuu näitä juttuja.. ^___^

VMP

eikä siis mikään varamiespalvelu vaan vittu mitä paskaa. Anteeksi kiroiluni, mut tää päivä on ollut ihan käsittämättömän perberistä. Ensteks heräsin aamulla ihan liian väsyneenä, yhä krapulassa lauantaisista häistä ja aamu oli niin käsittämättömän hidas ja kökkö, etten saanut mitään aikaiseksi. En jaksanut ees käydä suihkussa, vaikka se olisi ollut ihan hyvä nakki hoitaa. En löytänyt työpuhelintani mistään. Muistin nähneeni sen viimeksi jossain Hattulan tai Janakkalan nurkilla, mutta koska siellä ei ollut mun sim-korttia, en jaksanut ajatella, että mistä se mahtaisi löytyä vaan painelin duuniin. Luotin siihen, että se on autossa. Koetin laittaa piilarit päähäni, mutta huomasin, että vasemman silmän linssi on la-su välisestä yöstä ollut piilarikipon korkin välissä ja siis aika jännittävän muotoinen, eikä lainkaan silmään sopiva. Sen siitä saa, kun täysin mihinkään kykenemättömässä tilassa koittaa ottaa piilareita pois. Kiskasin päälleni oikeesti ekat löytämäni vaatteet, ihmeen puhtaan t-paidan ja varsin pätkät farkkusortsit ja lähdin polkemaan duuniin, jo valmiiksi myöhässä. Totesin parikytä metriä poljettuani, et vähän on vilposaa, mut pakko oli jatkaa matkaa, kun kello oli niin paljon. Kaikki vastaantulijat paineli menemään takit päällä ja kattoi meikää vähän pitkään. Jo aamusta totesin, että tänään en pääse edes jumpalle, kun pitää rustailla näyttö valmiiksi ennen ens viikon lomaa.

Sykemittari kannusti jumppaamaan tällä kertaa tollasella ihme pystillä, mutta eihän mulla ole aikaa tai varsinkaan jaksamista, ainakaan tänään.

Duuniin päästyäni tajusin, ettei päässä liiku muuten yhtään mitään. Päivä oli tosi kiireinen ja ihmisillä oli tosi paljon huolia ja mä en tajunnut m-i-t-ä-ä-n. Istuin siinä hölmönä tiskin takana ja vaan jumitin. Mä luulen, että jossain vaiheessa ne tajusi, ettei mulla oo ihan kaikki kotona ja ei ne ollut enää ollenkaan niin pahansisuisia ja känkkäränkkiä kun yleensä, ihme ja kumma. Ilmoitin myös pomolle, et pää on tyhjää täynnä ja onneksi se jollain tasolla tais ymmärtää mun tuskaani. Työpäivä tuntui kuudeltasadalta vuodelta ja olin lähes täysin varma, että nukahdan lounastauolla takahuoneeseen. Ruokaa mulla ei tietenkään ollut mukana, koska sunnuntain vietin sielua riipivän darran kourissa ja ainoa, mitä pystyin tekemään oli Euroviisujen katselu Areenasta ja sipsien syönti, enkä siis todellakaan kokannut mitään. Hain lounaaksi naapuriraflasta falafelit riisillä ja onneks mulla oli mun kaljapillerit mukana, niin että pystyin ylipäätänsä syömään mitään. Erikoistuliset soosit rupes kiertää mahassa jo parin tunnin päästä ja olo oli sen mukainen. Töissä sai pakertaa vimoseen asti täysiä vipeltäen.

Tää on pelkkä sisustuksellinen yksityiskohta, et me pidetään tota laminaattia ja yhtä keittiön laatikkoa läjässä parvekkeen reunassa.

Töiden loputtua soitin takaisin vaimolle, joka oli tavoitellut mua aikasemmin, joka sitten kertoikin mulle, että meidän tiskikone on aiheuttanut alakertaan ja meillekin tietty vesivahingon. Meillä tilanne ei oo paha, mutta alakerrassa kuulemma on räjähtänyt makkarin kattolamppu ja vedet on sängyssä. Alakerran naapuri on vielä juuri muuttanut tuohon ja varmaan rempannut kämpän vimpan päälle noin kaksi tai kolme kuukautta sitten, vaan eipä taida tuollainen vesivahinko paljoa vähempää vituttaa, vaikka koti olisikin ruma ja huonokuntoinen. Kiroilin aikani, laskin kassan neljä kertaa väärin ja lopulta painelin ulos vesisateeseen niissä mun farkkusortseissa ja t-paidassa. Fillaria telineestä irroittaessani päätin, että fuck it ja hiihtelin kauppaan ostamaan suklaata ja jotain mistä tehdä ruokaa. Oottelin siinä sit vielä vaimoa, joka oli ihanana tarjoutunut hakemaan mut, siellä samaisessa vesisateessa hytisten.

Laminaatit, toi keittiön alakaapistokin ehkä ja tiskari menee ainakin uusiksi, JEE >.<

Kotiinpäästyäni tuli vaan itku, kun näin meidän keittiön ilman laminaattia, keittiön alakaapin runko suhteellisen vettyneenä ja joka ikinen talouden pyyhe kuivumassa parvekkeella vettä solkenaan valuen. Tiskari oli ehtinyt olla käynnissä ehkä minuutin tai pari ja siinä ajassa tollanen tolkuton määrä vettä on päässyt valloileen, mikä ei vaan mahdu mun päähän! Ei siinä sit muuta, kun pyyhkeet pesukoneeseen, niin sais edes lingottua niistä sen enimmän paskaveden pois ja itte asias pesin ne sitten samalla kertaa. Voin vaan kuvitella, millanen lasku tästä tulee, mikä ilahduttaa mua ihan hitosti, kun pöydällä on vaan pari laskua levällään, viime kuussa maksoin vissiin tuhansien eurojen edestä kaikkia maailman vakuutuksia ja tv-lupia ja lomamatkoja ja vielä mitä ja meidän romuautoakin on korjailtu koko alkuvuosi. Kaitpa se nyt vielä räjähtää huomenna ja kämppä palaa pois. Mä toivon niin helvetin paljon parempaa vuotta 2013, koska tää vuosi on selkeästi täysin luokattoman paska (ja sitä on vielä yli puolet jäljellä..)

Nyt ne on sentää pesty. Ei ne kyl ollut likaisia ennen tätä perkeleen episodia.

Jotenkin sopivasti rupes jo aamulla pyörii päässä Albanian euroviisuehdokas, Rona Nishliun Suus, jonka kertsistä muistan vaan sen, että se haluaa vain itkeä, itkeä, itkeä. En arvannut sitä tällaiseksi enteeksi.

Paska kaupunni!

On olemassa monta hyvää syytä rakastaa Oulua. Nyt tuli taas yks, nimittäin kaupungin markkinoijien kyky itseironiaan, ja jo olemassaolevien sisäpiirivitsien hyödyntämiseen:

Selvennyksenä:
Kauko Röyhkä & Narttu -bändi teki Oulusta kertovan Paska kaupunki -nimisen sinkun vuonna 1986. Biisin innoittamana Uusikatu 22:n seinää on jo varmaan parikymmentä vuotta koristanut graffiti, jossa lukee "Paska kaupunni" - kyllä, kirjoitusvirheen kanssa. Kirjotusta on yritetty pestä pois useaan otteeseen, mutta jotenkin kummassa se siinä vain edelleen on :D Nykyään Oulusta löytyy myös PSK Kaupunni -niminen baari.

Vapaapäiväkooste

Onko siinä oo? ON! Onko siinä hoo? ON! Onko siinä ii? ON! No mikä se on?! OHI!!

Pääsykoesalin ovi ja muutama muu hermoilija

Pääsykokeet oli siis eilen, ja nyt ne on menneet! Enää ei auta itkut markkinoilla, en aatellu haaskata koko jutulle ajatustakaan ennen kuin tulokset tulee. Voi kyllä olla, että viikonloppuna pitää Oulussa vähän spekuloida niitä vielä.


Mulla oli eilen tosiaan koko päivä vapaata töistä. Mietin koko päivän että ei hitto, en oo kyllä saanu mitään aikaseks tänään, mutta todistaakseni ittelleni että todellaki sain, aattelin kirjottaa koko päivän tapahtumat tänne.

Mä luulin etten hermoillu pääsykokeita ollenkaan, mutta yöllä tunnin välein herääminen ja junassa tärisevät jalat kerto kyllä ihan toista tarinaa. Onneksi oon nykyään vähentäny yleistä hermoilua ja sähläämistä, joten pääsin kokeisiin ilman suurta panikointia. Vielä jokin aika sitten en voinu lähtee mihinkään reissuun, ellen tiennyt minuutintarkasti mihin aikaan pitää olla missäkin, mihin suuntaan jokainen ovi aukeaa ja mitkä sanat mun pitää sanoa missäkin kohtaa. Okei, ehkä vähän liioiteltua on tuo, mutta ei sitten kuitenkaan. Mutta eihän kellään voi mennä huonosti, kun saa aamulla lähteä ulos kivassa hameessa ja ihanassa hatussa :)

Kokeiden jälkeen piipahdin äidin toimistolla epäonnistuneella yllätysvierailulla (äiti ei ollukaan paikalla), ostin Marian luvalla berliininmunkin ja Kicksistä uuden hiuspuuterin ja kuivashampoon. Loppui se tukan lässähtely nyt!

Tämmönen blowpro:n kuivashampoo tuli myyjän suosituksesta mukaan. Eilen laitoin eikä tukka oo vieläkään likanen, vaikuttaa toimivan siis!

Kotona hetken säädettyä päädyin päikkäreille, jotka tyylilleni uskollisena venytin niin pitkiksi kuin mahdollista. Onneksi sain itteni jotenkin kiskottua ylös että ehdin tiskaamaan tiskit, tekemään toistaiseksi maailman parasta salaattia ja viikkaamaan lakanat, mikä on muuten erittäin kurjaa yksin.

Parhaassa salaatissa oli tunaa, kevätsipulia, paprikaa, kurkkua, vesimelonia ja salaattia.

Viideltä pääsin Tikkurilan Carusell-kampaamoon Meerin käsittelyyn <3 Jostain kumman syystä oon päättäny kasvattaa mun puolisiilitukan pitkäksi, joten kävin nyt vaan vähän siistimässä kuontaloa ettei välivaihe näyttäis ihan kamalalta. Meeri on kyllä paras kampaaja mitä mulla on koskaan ollu.

Kampaajan jälkeen "käväisin" naapurin tädillä kylässä istuskelemassa ja leikkimässä kissojen kans :) Siellä meni sitte perinteisesti ainakin muutama tunti... Kotona sitte perusrimpuilut kun en halunnu enää siivota tai pakata joten vaan facebookkasin :)

Joku sotkee tätä asuntoa...

Nii että semmonen vapaapäivä se. Ihan hyvä suoritus mun mielestä? Nyt on työaikaa jäljellä vielä 20min, sitten pääsen lähtemään kodin kautta rakkaaseen Paska Kaupunniin, tuohon pohjoisen omaan Villiin Länteen. Siis Ouluun.

Heräämisiä

Hitto, mulla on tällä viikolla ollu ihan parhaat aamut.

Tänään heräsin onnellisena herätyskelloon ja päätin että kerrankin en torkuta ja kips kaps nousin ylös ja suihkuun. Mun herätyskello on koko viikon herättäny mut kuudelta, joten suihkussakin vain hymyilin ittekseni kun olin niin ylpeä heräämissaavutuksesta. Hoksasin sitten puoli tuntia myöhemmin, että eilen aamulla unissani siirsin sen kellon herättään seiskalta, eli puoli seittemän sijaan kello oli jo puoli kaheksan. Se siitä sitten. Ei näin oikeesti käy kellekään muulle kuin mulle.

Eilisaamu oli vielä legendaarisempi. Aamulla hyvä kun sain itteni ylös kammettua, junavuoro oli peruttu, bussi oli myöhässä ja kaiken lisäksi stadissa tuli kaatamalla vettä. Mun päivän asu koostui tuubitopista, valkoisesta paidasta ja nahkatakista, joten sade ei ollu mitenkään toivottu. Tottakai siinä rapakoiden yli pomppiessa se toppi päätti feidata ja valahtaa ykskaks koristamaan mun vyötäröä. Onneks oli se takki, niin sain vedettyä sen siveyttäni varjelemaan, mutta en oo ihan varma oliko se jo liian myöhäistä. Edelleen, näin käy vain mulle.

Mutta ei se mitään, oon silti tosi hyväntuulinen ja onnellinen ihminen :) Korvauksena katastrofiaamusta kävin töiden jälkeen ostamassa maailman ihanimman hatun. Samalla sinetöin hipsterityylini 100%.

Pakko tehä tollasia noloja muokkauksia kuviin kun naama on auringon ansiosta ihan läikikäs.

Kuvasta huolimatta kaikki on tällä hetkellä jotenkin tosi ihanasti elämässä. Mulla on päämäärä, kivaa tekemistä ja kivoja ihmisiä. Oonki kertonu että oon ollu jostain vapusta asti oma-aloitteisessa kotiarestissa, jonka pointtina on ollut siis olla sopimatta mitään menoja tahi tapaamisia ennen kuin yliopiston pääsykokeet on ohi. Pääsykokeet on huomenna! Ootan niitä kuin kuuta nousevaa, ja samalla epäilen mielenterveyttäni. Kuinka fiksua on odottaa näin innolla pääsykokeita, joissa todennäköisesti vain todistetaan mun oma tyhmyys?

Mutta huomispäivä tarkoittaa kokeen lisäksi VAPAAPÄIVÄÄ töistä ja KAMPAAJAA. Lisäks mulla on uus hattu ja lentoliput Ouluun eli mitä vois tyttö enempiä toivoa. Ei mitaan sanon ma.

Ens viikolla meillä on ehkä Kaken kans ihanablogimiitti ja sit ois pari terassideittiä sovittuna ja ehkä Tampere-reissua ja muutaman viikon päästä pääsen kaveriporukalla mökille...Olen sosiaalinen perhonen!

Maanantaiaamun tekosyyt

Piti herätä tänä aamuna kuuden maissa lenkkeilemään, mutta nukuin kahdeksaan ja sittenkin vielä datailin tunnin verran selälläni sängyssä läppäri sylissä, koska ei vaan huvittanut nousta.

Noustuani kävin jääkaapilla ja eilisiltana tehdyt pannarit tuijotti mua houkuttelevasti, mutta koska on aamu, söin kuitenkin ensin vähän jogurttia ja mustikoita. Oli muuten ihan hirvittävän pahaa toi jogurtti.

Koska edellisestä jäi lähes pelkästään paha maku suuhun ja jopa paha mieli, päätin korjata tilanteen aamupalan jälkiruualla (kai tää on kaikille tuttu juttu ja ihan normaalia käytöstä?) ja söin mieliharmihyvityksenä pari palaa. Suosittelen itse kunkin kokeilemaan esim. aamupalan jälkiruokana pannaria paitsi jos on haaveita vaikka kesäkunnosta, niin sitten en suosittele. Ohjetta muokkasin (tietty!) sen verran, että töräytin päälle vielä juuri ennen uuniutumista hirveän läjän kanelia - toimii! Reseptin kommenttiosiossa oli jotain erikoista keskustelun tynkää puolen sokerin ja rasvan pois jättämisestä, sitä mä taas en suosittele, koska tuo oli eri hyvää noin.

Pitäisi kai lakata keksimästä tekosyitä, laskea kani matkoihinsa ja pistää pari koneellista pyykkiä pyörimään ja ruveta tekemään töitä. Hyvä, että vonkasin melkein itku silmässä töistä vapaata, kun ahdistaa liika työnteko ja sitten istun kotona ja teen sellaisia töitä, mitä ei töissä ehdi tehdä. Näinhän tämän piti mennä!

Tiiättekö sen kamalan taffelin perjantai-jinglen? Mulla on pyörinyt se koko päivän päässä.

 

Löysin lauantai-illan kunniaksi (piti oikein miettiä, mikä päivä nyt onkaan) aivan törkeän upeita tatuointeja. Ehkä noin klo 11:30 mulla alkoi pyöriä toi sipsilaulu päässä ja hiljalleen alkaa olla melkoisen mentaali olo, varsinkin kun en osaa sitä oikeasti, vaan keksin siihen sanoja koko ajan. Itse asiassa pikkuisen hetken mulla pyöri päässä Yksikaksi-sulle-tuli-faksi. Musta jinglet pitäis kieltää lailla, ihan oikeesti! Turhaa ihmismieliä ja mielenterveyksiä pilaavat niillä!

Miksi polttarit on polttarit? Mitä niissä poltettiin? Vai mistä tää sana on johdannainen? En jaksa KVG.

Juhlittiin poikain bändipoikien ystävän Jukan syntymäpäiviä polttareita viime viikonloppuna. Mä aloin viime viikolla lukea Umpun bodausblogia ja päätin visusti alkaa taas reippailemaan ja syömään tosi hyvin ja tällä kertaa ihan päämäärätietoisesti tiputtamaan rasvaprosenttiani ja sittemmin näyttämään upealta. Siispä mun piti mennä sinne hippapaikalle fillarilla seitsemän kilsaa suuntaansa, mutta kappas kummaa, en mennytkään! Siellä kun satoi niin inhottavasti ja kuitenkin ne mun ystävät ei pitäisi musta niin, kun kitisisin vain kylmissäni ja hyttysiä selvinpäin ja kun kaljaosastolla sellainen vanhempi alkoholisoitunut herrakin katsoi mua rohkaisten ostamaan olutta, niin mähän sitten ostin. Siispä, uusi parempi elämää alkaa taas huomenna, niin kuin polttareista tähän astikin se on alkanut joka päivä huomenna.

Ei ollut tuollainen sää, niin en sitten pyöräillyt ja alkanut sutjakoitumaan.

Ajankuluksi tarjoiltakoon siis sutturaisia humalkuvia ja mikäli jollakin on erinomaisia niksejä, miten pitää mielen avoimena ja iloisena humalaisten ihmisten ympäröimänä, kun on kylmä ja paljon hyttysiä ja vieläpä selvinpäin, niin ideoita otetaan onnelisna vastaan, nää häät ois meinaan ohjelmassa vähän reilu viikon päästä ja rakkaan ystäväpiirini tuntien silloin pitäisi taas nauttia tuosta viisasten juomasta!

Kerrankin meillä oli bileet, joissa oli myös tyttöjä! Varsin normaali kokoonpano meitin kemuille on meikä, ehkä tsägällä Sanni ja liuta poikia ja sit vaan juuaan kaljaa ja puhutaan rumia. Nyt meillä oli neljän hameväkisen henkevät keskustelut käynnissä .. kuvanottohetkellä varmaankin rattijuopumuksista.  Illan mittaan paikalla oli varmaan ehkä kaiken kaikkiaan noin 60 ihmistä (villi veikkaus, jossa ei välttämättä ole mitään todellisuuspohjaa), joista maksimissaan 10 oli tyttöjä. Polttarit oli siis samalla harkkobileet, joissa esiintyi kai kolme bändiä ja myös päivänsankari itse akustisesti. Mun suosikki oli tietenkin toi Jukan akustinen mies&kitara&vieraileva solisti-keikka ja sit tiukkana kakkosena poikain bändi You can't keep me down. Kun itse asiassa tarkemmin mietin, niin enhän mä tainnut niitä muita keikkoja juuri kattella..

 

Poikasten keikka oli monein arvioiden mukaan paskin ikinä, mutta todistettavasti joku tanssi ilolla tai ei tajunnut, että se oli huonoin keikka ikinä. Itse menen sulavasti jälkimmäiseen kategoriaan, mun mielestä se oli niiden hauskin keikka ikinä, siis sillä lailla, että nautin tosi kovasti olostani siellä ja mulla oli aivan lystiä ja niin kuin alemmista kuvista vielä huomaa, rumpujen takana olevalla Tomillakin on leveä hymy! Tällä kertaa mä muuten en lopettanut valokuvaamista siksi, että olin tilassa, jossa en enää osannut käyttää kameraa (olin etevä ja valitsin mukaani pokkarin, jossa on humalaiselle ihanan vähän nappuloita), vaan koska kamera päätyi avautuessaan joka kerta virheeseen ja se huuteli akun olevan loppu, niin vein sen pois ja unohdin asian loppuillaksi.

Tässä on tää meitin kohupari kattelee keikkaa tai ehkä lähinnä edessä olevien ihmisten selkiä, koska itte seisoin pöydällä ja näin miltei kaiken. Pitäisi varmaan laittaa kaikki nämä kuvat niin pienikokoisiksi kuin mahdollista, kun nää on kaikki ihan hirveetä sössöä.

Jos tää kuva olisi yhtää isompi, näkisitte Tomin naamalla aivan hirmiän leveen naurun. Tässä vaiheessa keikkaa ne taisi olla kaikki heittänyt jo hanskat tiskiin. Sen taisi aloittaa Jere, joka nakkasi mikin kattoon täysiä ja lähti kesken keikan hakemaan kaljaa ja se olikin sit siinä, kyllä ne siis vielä pari biisiä soitteli sen jälkeen muistikuvieni mukaan, mutta oli ne omia hurmaavia itsiään silti <3

Bileet oli kerta kaikkisen ihanat ja mua tosissaan harmitti lähteä kotiin joskus puoli kahden maissa sieltä, mutta oli pakko, koska kyyti oli ehdottomasti ainoa mahdollinen ja useiden kilometrien kotiin tarpominen ei kiinnostanut pätkääkään - ei, täällä landella ei voi puhua käsitteestä joukkoliikenne. Eipä sinne yöksijäämishinkua kasvattanut myöskään mielikuva kylmässä ja oudossa paikassa nukkumisesta ison ihmisliudan kanssa tai se fakta, että seuraavana aamuna klo 10 piti lähteä mamman luokse äitienpäivää juhlistamaan. Siellä alkoi jengi olla niin lupsakassa jurrissa, että ne rupesi jo julistamaan kaikkia salaisuuksiaan, mitä ei normaalisti kehtaa sanoa ja musta ne keskustelut on aina parhaita, koska oon itekin näitä perinteisiä suomalaisia janttereita, jotka ei saa selvinpäin sanottua tietyistä asioista sanaakaan päin pläsiä. Pitää ehkä selata ensi syksynä kansalaisopiston kurssivihosta ne ihmissuhteisiin ja itseilmaisuun liittyvät kurssit.

Loppukaneettina hauska kuriositeetti viime viikolta : mun piti tehdä kunnon tyttöblogaus hiusten värjäyksestä, mutta a) en jaksanut ottaa ennen kuvaa, tai itse asiassa tajunnut b) otin kyllä kuvia siitä kohtaa, kun väri oli päässä, mutta niissä olen arvatenkin jumalattoman edustava ja nätti, enkä kehtaa laittaa niitä mihinkään internettiin ja c) yksikään ihminen ei huomannut mun värjänneen tukkaani - joten se siitä! Saitte pelkkää kaljaa, taas!

Hyviä helatorstain vikoja tunteja toivottaapi teille :

Kalsarikake!

Eiks blogit oo näitä varten?!

Miten menee?
Ihanasti :) Kaikki on tosi hyvin, ulkonaki on aurinkoista.

Miten juot kahvisi?
Öömm... ilman kahvia, kiitos? Voiko silleen tehä? En juo kahvia ollenkaan, kerran yritin ja mua oksetti koko loppupäivän ja lopulta epäilin jo olevani siunatussa tilassa kun koko ajan oksetti.

Onko sinulla lempinimiä?
Epätoivoisesti ihmiset on yrittäny niitä keksiä, mut mikään ei oo tarttunu. Itehän oon lempinimiguru ja kaikille kavereille on omat lempinimet.

Mitä lajia haluaisit harrastaa muttet voi?
Ratsastusta (ei oo varaa) ja roller derbya (ei oo pokkaa).

Minkälainen possu olisit, jos olisi pakko?
Villisian possu! Ne on raidallisia :)

Onko sinulla koskaan ollut salaista ihailijaa?
Tänä vuonna sain ystävänpäiväkortin salaiselta ihailijalta. Selvis kyllä että keneltä se oli :)

Oletko koskaan käynyt naku-uinnilla?
Aikuisiällä harvemmin :/ Mutta olen.

Oletko koskaan itkenyt katsoessasi elokuvaa? Jos, niin mikä elokuva oli kyseessä?
Olen, Billy Elliotissa joka kerta. Ja UP!:ssa.

Mitä alkoholipitoista juomaa joit viimeksi?
Mä pelkäsin jo että vastaukseksi tulee "kiljua", mutta oon sen jälkeen juonu Fresitaa. Paljon tyylikkäämpi vastaus.

Olisiko elämäsi erilaista ilman alkoholia?
Emmä niin paljoa juo että kauheesti olis. Mut vähän.

Tiedätkö miten alkoholia kuuluu käyttää?
"Never drink to feel better, only drink to feel even better"

Oletko koskaan lentänyt baarista ulos?
En oo, nätisti oon ollu aina, niin ku naisten kuuluu O.o

Milloin olet seuraavan kerran humalassa?
Varmaankin kun menen pohjoseen parin viikon päästä. Ehkä.

Paidan väri, joka on nyt päälläsi?
Mulla on kaks paitaa? Musta ja ruudullinen.

Ketä halasit viimeksi?
Mun jumppakaveria Suskia. Ja koiraa.

Oletko pilkunviilaaja?
Dalmisihmiset aina on!

Millainen olet liikenteessä?
Jos oon yksin, niin laulan kovaa ja huudan muille autoille.

Minkä merkkistä autoa ajoit viimeksii?
Audia. Se on niin kiva ajaa. Ja sieltä on hyvä huudella.

Pahinta koulussasi/työssäsi?
Mun pomo :D Joka on tavallaan ihan ihana, mut sit toisaalta... Mun kaikki kaverit tietää mitä mieltä siitä oon.

Pahinta lemmikissäsi?
Koirassa se sen umpiluupäisyys ja konnassa se työn määrä.

Pahinta kotikaupungissasi?
Se, että se ei ole Oulu.

Pahinta kesässä?
Ei ole mitään pahaa! Ehkä se kun ite on lomalla ja kamut töissä? Se on vähän ikävää.

Oletko koskaan saanut 10 todistukseen?
Oon! Terveystiedosta! Ja maantiedossa siitä kurssista, kun käsiteltiin katastrofeja :) Kirjotin kokeessa kolme sivua aiheesta vesi.

Minne avainnippusi avaimilla pääsee?
Meille ja töihin. Ei siis kannata pöllii mun avaimia. Tai no työpaikan keittiössä on iso keksikaappi. Jos haluu keksejä niin sit kannattaa.

Milloin viimeksi söit lääkkeen?
Pari päivää sitte otin lihasrelaksantteja kun oli selkä vähän jummijammi.

Oletko suudellut ketään fb-kaverilistallasi olevia?
Ystävääni Leaa lainaten: "Kukaan ei usko jos kiistäisin".

Stressaatko?
Aina ja ihan kaikesta. Niin ja sit toisaalta en mistään enkä koskaan. Selkeetä? Ei.

Ärsyttävin tapa herätä?
Myöhässä.

Tunnetko henkilöä, josta olet pitkään yrittänyt päästä väkisin irti, mutta hän ei vain tajua?
Eei, kyllä mä oon yleensä melko tehokkaasti päässy niistä tyypeistä eroon kenestä oon halunnuki. Kuolen sit yksin.

Mikä olisi todennäköisin syy siihen, että olet jäänyt auton alle?
Fb-chattaan samalla ku kävelen kaupungilla. En kato molempiin suuntiin. Yritän ehtii ratikkaan. Ei siinä äsken ollu autoa. On suoranainen ihme etten oo koskaan jääny.

Mitä teit ennen näihin kysymyksiin vastaamista?
Puhuin puhelimeen. Siis työpuhelua. Siis mähän teen tätä työajalla...

Viimeisin asia, jonka joku sinulle osti?
Mulle tuli ekana mieleen Rigen mulle ostama makkara opiskelijabileissä \o/ Se makso euron, pitää maksaa se joskus takas. Ainiin mut kävin eilen ruokakaupassa äitin kans ja se makso koko satsin. Se makso vähän enemmän ku euron.

Erikoisin paikka, jossa olet nukkunut?
Transformers-tyyliin maalatun pakun takaosassa Uuden-Seelannin vuorilla kahen miehen välissä?

Eksoottisin eläin, jota olet koskenut?
Joku lisko tai konna. Leopardigekko? Ne on ihan pehmeitä ja nahkasia.

Millainen riitelijä olet?
Mä luulen, että riitelyn määrä maailmassa on vakio, ja koska oon riidelly elämässäni aika paljon, mun ei nyt pitkään aikaan tarvis riidellä ollenkaa. Oon vähän rauhottunu iän myötä, eikä enää tarvi niin hanakasti inttää kaikille vastaan.

Mikä auttaa selviytymään mahdollisista suruista?
No mun äiti <3 Koirakin auttaa. Ja opiskelijabileissä unohtuu kans murheet.

Millaista insidehuumoria sinulla on ystäviesi kesken?
Mä en ehkä voi paljastaa niitä juttuja tässä.

Oletko koskaan seurustellut saman henkilön kanssa kahdesti?
No olen. Iiiiso virhe. En suosittele kellekään.

Onko sinulla jotain outoja pelkoja? Mitä?
Pitkät punatukkaiset miehet? Ei se oo outo pelko.

Mitä olet halunnut, mutta et ole saanut?
Keskittymiskykyä. Sitä ei oo mulle siunaantunu yhtään, vaikka kuinka oon sitä toivonu.

Mitä laittaisit jäätelöannoksen päälle?
Mehujään! Sit voisin syödä ainaski sen, kun sitä tavisjäätelöö en kuitenkaa syö. Hei voiks mehujään päälle laittaa strösseleitä?

Entä pizzan päälle?
Mä oon hyvin nirso mun pizzan suhteen enkä taho mitään omituisuuksia siihen. Pysytään peruslinjalla, joko kinkkua ja herkkusieniä, tai tonnikalaa ja sipulia. Ei aina tartte pröystäillä. Toi tonnikalapizza oli muuten mun opiskeluaikamättö nro 1.

Oletko koskaan haaveillut tietystä talosta?
Ihan yhdestä tietystä talosta? En kai varsinaisesti, haluun mun talosta semmosen mun näkösen, enkä oo nähny vielä mun näköstä taloa.

Koska viimeksi puhuit englantia?
Äitille selitin yhtä Frendit-ohjelman vitsiä:
- There's a funeral for 60 people
- Omg, what happened?
- 60 GUESTS

Pahin haava/murtuma tms, mikä sinulla on ollut?
Ööömmm. Mulla on kerran ollu joku kudosrepeämä nilkassa kun tipuin tikkailta ja kylkiluu murtunu kun lehmä runttas mut porttia vasten. Ei mulle kauheen isoja murtumia oo ikinä tullu.

Millaisesta mukista viimeksi joit jotain?
No viimeks join tosta muovisesta pullosta, sit toisekseen join lasista vettä mut ei sekään oo muki. Varmaan jostai tylsästä valkosesta mukista oon töissä juonu kaakaoo, joka on multa nykyään kielletty.

Kirjoititko kaikki vastaukset todenmukaisesti ja pilke silmäkulmassa?
100 % ja laatuhuumoritakuulla :)

Hätäpäivitys

Aloin kattoo että pelottavasti noi Kaken päivitykset täyttää mein koko etuseinän, pakko räpeltää jotai väliks. Ei sillä, Kaken jutut onki ihania. Nii ja sitä paitsi mulla on tosi hyvä syy olla laittamatta tänne mitään. Kun ei oo oikeesti tapahtunu mitää.

Mä oon ollu kotona rimpuilemassa kirjojen kans, eli en oo kyl lukenu yhtää mihkää pääsykokeisiin, mut kuitenki istunu kotona mököttämässä koska hei, luen pääsykokeisiin. Kotoo töihin ja sitä rataa. Oon myös kattonu mm. leffat: Tintin seikkailut, Fantastic Four ja Transformers. Siellä oottais kattomista vielä Captain America, joka pitää kuulemma kattoo ennen ku voi kattoo The Avengersin. Lievä fiksaatio supersankarileffoihin minulla. Ja Bumblebee on ihanin. Semivahingossa on tullu katottuu myös lätkää. Jei kotimaa.

Jotenkin ei inspiroi tämä työkotiympäristö edes ottaan kuvia, mut Instagrammista löyty kuites tällasia hienouksia, et mitä sitä Salhan elämässä on sattunu ja tapahtunu VIIKON aikana.

Kynsii on laiteltu.

Korui kuvailtu.

Maaseudun Tulevaisuutta luettu.

Kotona oltu kun Martta vieraili.

Ilman koiraa on lenkkeilty.

Oma hurttani kasvattaa edelleen mahaa mun mamman luona, ehkä tänään tulee kotiin hän. Voin taas alkaa omien kynsien sijaan kuvaan sitä. Semipröystäilynä tähän loppuun että viikon sisään oon lenkkeilly kahesti, kuntonyrkkeilly kerran, tänään ulkoilen koiran kanssa ja huomenna taas jumppaan. Täytyy takoa kun rauta on kuuma! Eli siis täytyy jumppaa kun vielä riittää virtaa ja kiinnostusta :) Jumppaa tai kuole - jump or die?

Turkua käsiteltäessä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa?

Tällä mei alotettiin, vahvasti blurrina, niin ei sitten jää myöhemmin harmittamaan, kun vertaa niitä oikeasti totipäissään otettuja vieläkin epätarkempia kuvia tähän. Kato tää on taidetta, pitkä valotusaika ja wau.

Pojat pelas änäriä ja oltiin vielä nätisti.

Vihainen kokki kiitteli, etten vaadi itelleni erikoisvammatarjoiluita. Vastasin, etten voisi olettaa kenenkään jaksavan lukea noita 7 sivuisia listoja siitä, mitä saa, ehkä saa ja ei saa syyä, varsinkin kun ne on vielä lontooksi ja ainakaan mulla ei ole ihan hirmiän tiukasti hallussa toi ruoka-ainesanasto.

Ai juku, mites toi mun erittäin luonnollinen pepsodentti ja vaimon omituiset peukalot!

Mä en tiiä, mitä toi Sanni tos oikeen vahtaa kätösestään.

Mun käsi on kasvanut noin suureksi mahtavaksi tuon mun kerrostalon kokoisen puhelimen kannattelusta (Samsung Galaxy Note)

Tahattoman kuumottava taidekuva. Mites noi Jarnon silmät, jotka tuijottaa sua maanisesti keskeltä sen otsaa!

Sannan parvekkeella oli ihanasti kesä!

Tomin kolmas silmä on leuan alla.

Hirvee läjä ihmisiä tunkenut yhtä aikaa keittiöön/eteiseen.

 Tää kuva oli aluksi ihan musta, vähän pätkällä valotusajalla otettu kaiketi, mutta onneks kuvia voi käpistellä koneella, kun muuten olis tämäkin mahtava otos jäänyt näkemäti.

Kirsikkana kakkuun :

Tämä lienee paras vappuviikonlopun kuvista, joita oli noin kymmenen kappaletta, kaikki tästä samasta hetkestä. Ihana autonrassaajavaimo <3