Kurkistus kainaloon

Voin kertoo, et oman käpälän kuvaaminen koko ympärysmitalta itsekseen on ihan julmetun hankalaa nimim. kaks päivää yritys hyvä. Joku jantteri jää aina kuvaamati, esim toi piippumatonen, kun en mä itekään oikeen näe sitä, vaik peilistä tsiigaisin, kun se on just tuolla takapuolella ja sisäkädessä. Jos irrottais käden, ni vois ihailla!

 Hirveen vähän näkyy mato! En kestä! Tartten jonkun periskoopin!

Mulle tulee toinen!

Siis mitämitäMITÄääääh. Nyt se tuli tehtyä! Uus tatuointiaika varattu!! Eikä menny ku vuosi! HNGH!

Phuuuuuuh. Jatkuvastihan mä uusia leimoja ittelleni suunnittelen, mut Kake on meistä se joka oikeesti toteuttaa suunnitelmansa. Mä vaan haaveilen. Nyt ku maanantaina olin viemässä Jenniä varaamaan aikaa Paradisen Jaakolle, tuli sitten varattua ittelleki aika reisitatskaa varten. Aika on jo 14.2.

Mä en oikein tiiä pitäskö itkeä vai nauraa.

30. A photo of you when you were happy

Hei mun on pakko laittaa pari!

Juotiin sangriaa ja tehtiin kuperkeikkoja. Aivan hyvä ilta! Ja nätti valo oli kans. Aina on pikkugiffit paikallaan, eks?

Pikkuaskar

Alotin pikkuhommeliinin tossa ennen salkkareita näin iltapuhteena.

Purin meitin rullatuolin atomeiks ja revin ne vanhat pehmusteet irti ja hyi ällöö, sieltä löytyi entistä vaahtomuovia, nykystä mujua. Irrotin myös maailman typerimmän jalkatuen tuosta, mikä vaan laahas pitkin lattioita ja sit ei saanut nostettua pysyvästi ylemmäs.

 En tiiä, mitä teen noille puulevyille, jotka sieltä pohjalta paljastui: ne pitäs jollain juuriharjalla jynssää puhtaiksi kiinni tarttuneesta entisestä vaahtomuovin pohjamatskusta, mut ei uskalla hirmui myrkkyi käyttää, kun not ovat raakapuuta.

Sit kelasin, et vois päällystää noi pehmusteet ehkä vahakankaalta taikkapa vahvalla verhoilukankaalla. Haaveilen Marimekoista, koska oishan se rullatuolissa aika pähee!

Esim. näitä kuosei fiilistelen:

Purnukka, tätä sais vahakankaana, mut vaatis metalliosien maalaamisen valkoseksi, mikä mua ei yhtään kiinnostais, koska on tossa yks keittiöntuoliproggis kans levällään.

Siirtolapuutarha, tää ois ihanan vihree ja kiva ja ah, mut ei vahakangas, joku Jere tai Jarno kippais sihen kummiski kaljaa tai meikä punkkuu tai suklaata siihen hinkkaisin, nää on kaikki ihan realistisii skenaarioita, joten tää ei oo oikeen vakavasti otettava vaihtoehto.

Hobby Hallist löyty kans Marimekon Punapippurii limen värisenä vahakankaana, se vois olla kans ihan siisti, ehkä? Vaimo sano tylsäks. Sen ongelmana oli kanssa se, että sitä myytiin valmiina pöytäliinana, eli joutuis ostaa noin 120cm liikaa, mikä näkyy kummasti kanssa hinnassa..

Tää ois kans aika villi, ei oo enää Marimekko. Epäilin, ettei vaimo kestäis tota kangasta, mut sen kommentti asiaan oli, et tosta tulee mieleen Monty Python, mutta mikä oli siis ilmesesti positiivinen asia: toinen sen suokkareista.

Ja sit huutonetist löysin kans Marimekon Satula-vahakankaan keltasena! Sekin kiehtois, koska siitä on nyt saatavilla kankaanakaan vaan vaaleenpunasta ja -sinistä ja ne ei käy herranjestas sentään. Mä näkisin kans, että näiden kahden viimesen kans oltais vahvimmilla, ehkä.

Auttakee hyvät ihmiset naista mäessä, mitä mä ostelen!

29. A photo of someone you find attractive

Tavallaan tekis mieli vaan jättää asia sikseen ja linkittää tähän mun postaus 100 kuumimmasta miehestä, joka on mun mielestä aikas kattava reportaasi miesten ulkonäköseikoista. Kun siis eihän tällasta "hei haluutko laittaa nettiin kaikki sun märkien päiväunien kohteet" -postausta voi oikein millään muotoa ottaa tosissaan. Totuuden nimissä mä en kehtaa laittaa tähän ainakaan niitä mun oman elämäni ihmisiä, jotka on mun mielestä tosi ihkuja, joten täytyy pitäytyä julkkiksissa, tai "julkkiksissa". Ja mä en todellakaan laita tähän kuvaa Ilari Hämäläisestä, vaikka näin unen jossa olin sen kans naimisissa, asuttiin asuntovaunussa ja taustalla soi jatkuvasti se sen UMK-biisi "Sytytä mut vaan". Sori Ilari, oot varmasti ihan kiva mut et ollenkaan mun makuun <3

Valittin tähän kaks tyyppiä, jotka on tässä viimeisen muutaman viikon aikana kiinnittäny mun huomion telkkarin ääressä. Mitään syvempiä ihastuksen kohteita mulla ei tällä hetkellä oo! Olis tietty ihana jos vois vieläki olla sellasessa teini-iän euforiassa, jossa seinät koristeltiin yhen tyypin naamankuvilla ja sit niitä pussailtiin iltaisin.

Tähän tyyppiin oon varmaan tällä hetkellä eniten kiinnittäny huomiota, varmaan siks että kuuntelen Ylex:ää töissä joka päivä ja onhan se kiva kun Iltapäivän Mäkkäriä saa kattella telkkaristakin. Mä en oikeestaan osaa perustella asiaa mitenkään ilman, että se kuulostaisi sellaselta nololta pikkutytön ihastustunnustukselta, "siis emmä siit oikeesti tykkää mut onhan se ihan hauska ja söpö ja muutenki silleen jotenki tosi ihana". Niin eiköhän tää riitä aiheesta.

Mä en kato Salkkareita (eikö kaikki sano noin vaikka ne aina kattoo?), siis yleensä en. Paitsi siis nyt viime viikolla oon jostain syystä kattonu, ja kiusaan mun asiantuntijakavereita Kakea ja Lottaa sellasilla kysymyksillä ku että "hei siis mikä tota Iidaa vaivaa?" ja "kenen lapsi tää Elias nyt oikeen oli?" tai "aikooko nuo sanoo noiden lasta Outseiksi myös sitten kun se on aikuinen?" yms. yhtä rasittavaa. Toi Jiri eli Mikko Parikka on ehdottomasti aika kivan näkönen, ainaki nyt kun sillä ei oo enää sitä pitkää tukkaa mikä sillä oli joskus.

Öhöm... no nämä kaks mulla tuli nyt äkkiseltään mieleen. Pojat: ootte tosi ihkuja ja aattelin kattoo teitä ens viikollakii. Ootte söpöjä, hauskoja, kivan ja kiltin oloisia (tosiasioitahan mä en tiedä) ja jatkakaa samaan malliin ;) Linkitän tähän vielä mun sunnuntaijutun UMK 2013 -skabasta, jossa kans sivutaan aihetta.

Sutturalla uus suttu JEEJEJEJE

Hei mä en itkenyt yhtään, tuli ihan hirveen siisti ja kuvasta otetusta kuvasta on tykätty jo 16 kertaa Jaakon Instagramissa!

No okei, kummastakin silmästä valui vettä erikseen, mut se oli pelkän painovoiman ansioo, ei tullut yhtää paha mieli tai sellanen olo, et ei saatana.

Olin siel yli viis tuntii, josta kyl osa meni säätämiseen, ku piippumato oli liian läski ja se joutui pikaselle kesäx kuntoon 2013-kuurille, kun en ollut bodannu habaani tarpeeks isoksi. Tiesin, et mun ois ollu pitänyt mennä sinne pumppiin eilen, mut jäinkin kotiin makaa sohvalle ja syömään karkkia.

Mut noniin, kuvia, ihan pascoja luurilla ja tärisevin jännityskäsin räpsittyjä, tiätty!

Alotettiin kivast sisäkädestä ja lopetettiin kans. Se vika sisäkäsihetki oli kyllä GRRR IHANA, et joo, ymmärrän kaikki ne sisäkäsi sattuu nii saatanast-pelottelut. Ton tyypin naama näyttää must jostain syystä ihan Kaunottaren ja Hirviön sen kellojannun naamalta (tai nyt ku katoin sen Könnin kuvan netistä, ni yhtään ei näytä :D) Toinen ongelma on se, et mun pitää ehkä rupee kulkee käsi oikosenaa suoraa ylöspäin, koska tuol sisäkädes on kaikkii siistei tyyppei, jotka ei muuten ikinä normaalisti näy, mut mä en oikeestaan haluis koko aika hailaa.

Men nyt jaksa ehkä ikuistaa tätä kelmukääröstä tai sit ehkä jaksan, mut en tähä hätään. Sain vinkin, et kantsii nukkuu käpälä ojossa, ettei tonne kyynärtaipeesee tulis mitään merilevän näköstä ällölöllöö ja mietinkin täällä jo, et millä mä tän käden lastotan yöksi suoraksi. Voiks tatuoinnin läpi tökkii muuten verisuonia? En mä niinkään noita suonensisäisiä huumeita aatellu, mut mult otetaan aina verta ton makoilevan jäniin kengän kohalta, et vähän jänskättää ens lentsu tms, kun ne tahtoo mun veren.

Uliuli, tätä jatketaan jo 26.2. mikä tarkottaa kans sitä, et mul on nyt tän vuoden eka halffi täys tatskoi, joka kuukaus on jotain aikaa johonki, hups. Kieltäydyin ottamasta ajanvarauslappuu mukaani, ni sain sit jääkaappimagneettei hirveen pinkan. Suattaapi olla, et on just varsin satunnaisesti jaettavien Hyvä ystävä-bonusten aika.

Nyt sit kaivataanki vinkkei, et kuin kauan tää kantsii piilottaa äiteeltä, joka ei varsinaisesti tykkää vieläkään mun tatuointi-innostuksesta, eikä kai tiedä tästä nimenomasesta proggiksesta mithä. En oikeen usko, et tässä toimis sama kun niskan ankkurissa, etten vaan sano mitään ja se hokaa sit joku päivä, koska tää on kooltaan puolet ihmisen kädestä.

Aini, ja alakäsi pitäs kuulemma tehä täytee Robocoppia. x)

 

 

28. A photo of what you ate today

Tästä saa hienon aasinsillan mun ainaisiin ruokavalio-ongelmiin, joista oon purnannu tässä blogissa ennenki. Tähän mennessä oon testannu laktoositonta, maidotonta, kananmunatonta ja gluteenitonta ruokavalioo. Tällä hetkellä oon jättäny ruokavaliosta pois kaikki viljat, riisin, perunan... Ehkä nopeempaa jos kerron mitä mä syön: pinaattikeittoa, lihaa, kanaa, maitotuotteita, joitakin kypsennettyjä kasviksia, jäätelöä ja suklaata. Kaks jälkimmäistä on vitutukseen. Tää on ollu mun lounas jo aika tosi monena päivänä, laitan siihen kans raejuustoa:

Mutta ennen kaikkea lapset, muistakaa ne kolme tärkeintä proteiininlähdettä, eli:

Parasta tällä hetkellä: UMK 2013

Eikö se ollu vuosi sitten kun nää Euroviisukarsinnat muutettiin Uuden Musiikin Kilpailuksi? Koko juttua kritisoitiin hulluna eikä sitä varmaan juuri kukaan kattonukaan. Meikähän ei oo tajunnu koko viisuista ikinä yhtään mitään, vissiin kerran kattonu ne kokonaan läpi ja täähän sekotti mun pakan lopullisesti ja vuosi sitte kelasin että hiiteen koko viisut.

Mut siis tänä vuonna mä jotenki ymmärsin tän konseptin paljo paremmin. Suomessa ei nykyään enää oo juurikaan mitään isompia väyliä mitä kautta uudet bändit sais ees pienen tilaisuuden esittää että mitä ois tarjolla. YleX, joka UMK:ssakin on mukana juontajia ja yhtä tuomaria myöten, soittaa joka päivä Uuden Musiikin Aamu ja Ilta -ohjelmissa täysin uutta musaa ja nää kisabiisitkin on siellä jo kuultu. Radio nyt vaan sattuu oleen vähän semmonen huomaamattomampi telkkariin verrattuna.

Koska Jyrki-ohjelmaa ei enää oo ja jälellä on vaan Idols ja Talent yms. niin tää UMK:han on ihan loistava ja freesi juttu. Pois se ikävästi kasarilta kuulostava Euroviisu-leima, vaikka siihenhän tää kisa väistämättä liittyykin. Mutta mulle on oikeestaan aika sama, että kuka näistä lähtee edustaan meitä Malmöön viisuihin, parasta on että meikän Spotify-lista on saanu montamonta uutta biisiä soittoon. Ja todella toivon että aika monesta näistä bändeistä kuullaan jatkossakin. Tässon nyt sitte meikän suokkarit ja vähän inhokkejaki.

Ensimmäisenä ja ihan syystä: Rautakoura!! <3 Miten symppis porukka ja biisi?! Mä toivon salaa tälle voittoo, mut en jotenki usko että se menis läpi viisuissa. Mut tästä UMK:ssa on just kyse, miten muuten tollanen katusoittajaporukka pääsis esiintyyn tollaselle yleisölle ja tuomaristolle ja siis ennen kaikkea mulle, kuin tällasen ohjelmaformaatin kautta.

Great Wide Northissa ois potentiaalia mun uudeks lempibändiksi, koska onhan noi jätkät aika käsittämättömän håt. Joo mulle on ennenki sanottu että mun musankuuntelu on aika visuualispainotteista... Mut siis näillekään mä en oikeestaan povaa voittoa, toivon vaan että jäbät saa tarpeeks näkyvyyttä että kohta saadaan levy tulille.

Last Pandan pojat on jotenki tosi sympaattisia ja toivosin nostetta niittenkin toiminnalle.

Tää Miikkaeli on kaikkien tuomarien suosikki ja onhan tää aika massiivinen ja tosi hienosti tehty biisi. Toi jäbä nyt vaan sattuu saamaan mun niskakarvat pystyyn enkä voi sietää sitä millään tasolla. No mut se on vaan mun mielipide. Mitenkähän tää menis läpi tuolla Euroviisujen sateenkaarikansan parissa??

Sokeriksi pohjalle. Sokeriksi, kermavaahdoksi, marengiksi, marmelaadiksi yms. ylimakeaksi. Tässä on niin saakelisti liikaa kaikkee että oon varma että tää a) voittaa UMK-skaban ja b) voittaa koko Euroviisu-spektaakkelin. Krista sano itte että se kirjotti tän biisin sen poikaystävälle niinkö vinkiksi, mut jos mä oisin ton poikaystävä ja kattosin tätä niin saattaisin pakkailla jo laukkuja. Toni Wirtanen tuomaristossa sano että ois kiva nähä onko ton kaiken sähellyksen sisällä joku oikee ihminen, mut emmä tiiä onko täs skabassa nyt ihan siitä kyse.

Oikeesti tyypit, UMK tulee torstai-iltaisin ja nää kaikki biisit on päässy jo finaaliin!! Kattokaa kakkosta!

27. A photo of last summer

Reisut on ihmisen parasta aikaa!

Viime kesänä oli monta reisua, mm. Lepraan, Lahteen, Ämsterdamiin, Hämeenlinnaan, rantaan, Tuuriin. Ja koko ajan oli kesä. Ollapa taas! Nimim. Ei enää hetkeekään tarttis tota pakkasta tai lunta tai pimiää

Kunnon somelainen

Mä oon kyllä pelottavan aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä, nykyään erityisesti Twitter on alkanu viemään hirveesti mun aikaa. Sitähän on siis pakko lukea koko ajan! Minkään ohjelman kattominenkaan ei ole enää ennallaan, kun samalla pitää kiilua että mitä mieltä twitterkansa on ohjelman käänteistä. I-hana some, uuh (pakollinen vuodenaikasidonnainen Putous-vitsi).

Voitte sitte varmasti kuvitella miten kivaa oli olla kahen yön ruotsinristeilyllä kun netti ei toimi ulkomailla -.-. Kyse oli työreissusta, joka alko hirmuisen pitkillä luennoilla ja päättyi niin hienoon olotilaan etten tokana päivänä pystynyt juomaan muuta kuin vettä ja piti kattoo muualle kun kaverit veti jekkua. Ihan perus risteilytouhua siis! Perjantaiaamun ihme oli se kun Jenni tuli mua aamulla herätteleen, haistatin sille pitkät ja käskin sen painua jonneki, ja 20min myöhemmin olin pirteenä ekalla luennolla täysin freesinä. Tosin kuulemma melko kovaäänisenä, kertoi Jenni myöhemmin.

Siltiki me kyllä Jennin kans Tukholmaan könyttiin, vissiin kolme tuntia jaksettiin pyöriä kirppiksillä ja vintageliikkeissä. Jos ootte sen suuntaisia "matostalaukkujaihmisiä" kuten me, niin kannattaa länsinaapuriin eksyessänne käydä ehdottomasti ainakin Söderissä ja siellä Åsögatanin Beyond Retrossa. Ihan huikee liike, joka vaan jatku ja jatku.

Sinkkumies jos oisin, niin yrittäisin vuoden päästä yytsiä milloin on työttömyyskassojen risteily, koska siis kattokaa tota naisväen määrää. Yks mies kuvassa.

Nolo itkupilli

Tiettekö, ku ihminen makaa selällään, rupee silmistä vuotaa vesi? Mä oon erityisen hyvä siinä. On ihan melkeen sama, missä tilanteessa olen, mulla valuu itkua silmästä. Itkua valuu suruisien tilanteiden lisäksi silmästä myös, jos aivastan, haukottelen tai nauran. Oon ihan mestari-itkijä, oli tilanne melkeen mikä hyvänsä. 

Oon kans miettinyt aika paljon itkun fysiologiaa näin yksilötasolla. Se tuntuu olevan sellanen itseään ruokkiva kierre, ensin valuu vesi silmästä, sitten menee nenä tukkoon, alkaa nieleskellä, hengitys ei kulje, naama vääntyy nurin päin ja sit alkaa hytkyminen - Vähän niin kuin alas vuoren rinnettä vyöryvä lumipallo, joka kasvaa kierros kierrokselta, se vaan menee niin. 

Olin just kasvohoidossa, minkä piti olla ihanan rauhottavaa ja kivaa, eikä kukaan varmaan arvaa, kuinka kävi! En joskus tajuu itteeni, miks pitää vollata mitä ihmeellisemmissä tilanteissa. Eihän se nyt aikuisten oikeesti edes satu niin paljoa, vaikkei ihonpuhdistus mukavaa ookaan! Oon itkenyt mm. salkkareita katsoessani, laulutunnilla, mikä oli tosi tosi noloa, lähes aina nauressani tosi tosi paljon, joitakin kertoja töissä, ihan kenen tahansa hautajaisissa tai häissä ja nyt myös kasvohoidossa. On aina niin helppo syyttää hormonitoimintaa, mutta on se vaan ihanaa olla naisihminen, kun tiettyyn aikaan kuuta rupee itkettää ihan maailman typerimmätkin asiat. Toi lumipalloefekti on viel sellanen, ettei sitä oikeen saa keskeytettyä, vaan se pitää lusia loppuun ja vasta sitten voi alkaa keräillä itteään. Piilottelemalla itkuaan sitä vaan pidentää koko hommaa ja edesauttaa sitä, että ennen pitkää sitä matkaa kaksinkerroin vollaamassa, kun ei muutakaan voi (emmä tällä kertaan niin onneks tehny).

Ootan siis innolla mun maanantaista tatuointiaikaa, toivottavast sitä ei tehdä selällään, mikä tuntuu ruokkivan mun veden silmästä valumis- ja sitä myöten itkualttiutta tuhatkertaiseksi. Pitää ehkä varottaa etukäteen, ettei tuu pelkkää suttuu, kun hytkyn kyynel silmäkulmassa. Eiks nii, et kaikkia muitaki itkettää koko ajan ja voitasko sopii, et itkeminen, jopa julkisesti, ois ihan ok? Helpottais eloo kummasti, kun en mä näköjään tota kyynelpuoltakaan kuriin saa.

Hah, luin just Tiede-lehden internetsivuilta, et 1300-luvulla itkettiin miltei koko ajan. Määpä tiiän, missä oon entisen elämäni viettänyt.. Oisin myös ollut rikas nainen niinä aikoina, kun palkattiin itkijänaisia hautajaisiin.

26. A photo of your favourite weekend

Mul oli hirmui ongelmii keksii, mikä oli paras viikonloppu mailmas. Sit selasin kuvii tarpeeks pitkälle ja löysin sen!

Kulutin käytännössä muistaakseni koko kesälomani vuonna 2008 kämppäni raksailuun. Joku kuukaus pöllyn ja pascan keskellä, juotiin vaan Batteryy ja syötii halpoi kolmioleipiä. Sit elokuun 8. päästiin muuttaa tänne ja en kyl ees tiiä, oliks se viikonloppu, mut luulen, et oli ja voi jukra! Sit se oli ohi! 

Sanni uuvahti muuttohommasta totaalisti, kääriytyi lattialle porkkanaks ja tapitti vaan teeveetä ja söi tikkarii. Hieno hetki, kruunas kaiken!

25. A photo of a night you loved

Musta on olemassa yhä vähemmän ja vähemmän bilekuvia, koskan näytän niissä aina aivan järgyttävältä ja pyrin välttämään kameraa viimeiseen asti aina kun joissain bileissä sellanen liikkuu. Kui varte muuten aattelin, että "night you loved" tarkottaa automaattisesti bileitä?? No ehkä niistä muista öistä ei niin viittis tänne raportoida... Enkä mitään yöllistä lintubongailuakaan harrasta. No, joka tapauksessa tää tuhkimo muuttuu joka ilta salamavalossa kurpitsaksi. Tässois muutama kuva parin viime vuoden ajalta, ku jotenki tuntu että ne kaikki on aivan hyviä.

Tää kuva nyt on taidettu nähdä jo useamman kerran. Mä näytän tässä(kin) kauheelta, syystä että ennen tätä kuvaa oltiin pyöräilty Jenniltä Oulun keskustaan kaatosateessa siiderit kädessä. Mut miten Jenni onnistuu oleen aina noin hehkee? Joku sen kaveri nimes mut kaks minuuttia ennen tätä kuvaa keltaiseksi hattivatiksi, ja siitä lempinimestä mä pidän kii. Sen lisäksi tän illan aikana lauloin sydämeni pohjasta PMMP:n esiintyessä Rotuaaripiknikin lavalla, tutustuin mm. Nikoon ja valvoin muun porukan mukana ehkä aamuseittemään.

Tää kuva on toissakesältä Oulun torinrannasta, jossa oltiin Jennin kans... öö... tais olla Qstock mut me oltiin vaan hengailemassa ja juomassa viiniä? Yritin löytää itteeni eron jälkeen ja sen kyllä huomaa kaikesta mitä tässä kuvassa on päällä, onhan toi tukkaki aiga magee. Tai ois jos oisin nelkyt vee. Mut hyvä ilta se oli, nähtiin varmaan kaikki parhaat tyypit Oulusta.

Tän kuvan aikaan mä oon ollu vielä naimisissa, mut varmaan nää bileet oli niitä loppuaikojen parhaita. Yllättäen mies oli kuvan tapahtuma-aikaan reissussa :D Lopun alkua. En kyllä muuten muistele noita aikoja kauheen mielelläni, mut nää bileet muistan aina. Oltiin Annikan ja Lauran kans jenkkisotilaiden kotibileissä, jossa jäätiin kii omien juomien juomisesta vessassa.

24. A photo of you that your hair looks nice in

Oli vähä hiljasta hyvien tukkakuvien saralla, jouduin selaamaan viime joulun tienoille asti selaamaan. Kun ihanan oranssi tukka on nyt haudattu taakse sen v*ttumaisen työläyden vuoksi, oon herännyt haaveilee taas vaaleasta tukasta ja mulla ois kampaamoaika ens viikon maanantaina.. Mut siis joo, mä pidän ranskiksista!

23. A photo of your friend as a baby

Vahvaa edustusta jo vuodesta mitä.. ehkä vuosi 1987 vois olla tää kuvanottohetki? Kivast käy tommonen mintunvihree tahi vaaleensininen myös tyttölapselle tarvittaessa. Meil oli muka muistaakseni hirvee flaidis takana istuvan Hannan kanssa siitä, kumpi istuu edessä. I WON ja siltä vähän näyttääki. Siispä tässä ystäväni takanani: ei koskaan ennen blogissa esiintynyt Hanna.

22. A photo of your town

Täs on tän meikäiläisen metropolin yksi kolmesta pääkadusta, huhtikuinen alkuilta vuodelta 2011 ja meikäläisen persjalkainen ruumis. Ei vissiin tuu kauhiast tota kaupunkikuvausta harrastettua ja ihan hyvä, et mul ei oo noit farkkui enää t: hehtopersie

21. A photo of you standing up

Skudaa! Siis tältähän mä näytän (aina), ku mä seison!

20. A photo of something you enjoy doing

Jaa minkä tekemisestä mää nautin, noh, ohan noita!

Uusien suttujen fiilistelystä

 Karkin syämisestä

Tyyppien, eritoten Jarnon valokuvaamisesta

Tasapuolisuuden vuoksi myös muitten, eritoten sillon kun on paljon ja kaunista valoa

Kaljan juomisesta ja juhlista, joissa voi pistää pramiaa päälle, vaik näyttäski uuvelolta (aina!) Tää on muuten selkeesti jatkumoo kuvasarjalle 'miksen oo muotiblogaaja'.

Projekti vaatekaappi

Mä en oo niitä ihmisiä, joiden vaatekaapista voi tehdä vuosien takaisia löytöjä tai vaatteita joissa on vielä hintalappu paikallan. Mä vihaan ylähyllyjä, joiden perälle on vaarassa unohtua kaikenlaista roinaa. Mua oikeasti ahdistaa kaikki tavarat, joita mä en käytä tai jotka on kovasti turhia. Tää ei tietenkään sovi kovin hienosti mun uuteen ahdistukseen laittaa samat vaatteet kahesti saman viikon aikana... Sit kun mun kämppä on silleen hienosti, että peili ja vaatekaappi on täysin eri päissä asuntoa, yli puolet mun vaatteista jää vaatekriisien jäliltä hengaileen siihen puolitiehen, yleensä nojatuoleille tai lattialle.

Sit mulla alkoiki olla ongelma...

Jumatsuga, siis ihan joka puolella ja tos vikassa kuvassaki on vasta mun toinen vaatekaappi. Tohon ku lisätään vielä koiranoksennusta seurannut petivaaterumba, alko pyykkivuori ottaa musta yliotteen.

Hngh, pari iltaa siihen meni (koska en tehny hommaa kovin intensiivisesti), mutta nyt on viimein lähössä kaks kassia vaatteita UFF:lle. Pois lähti ne paidat, joita harkitsen joka aamu, mutta en koskaan valitse, "no kai näitä joskus voi jossain pitää" -vaatteet ja kaikki rikkinäiset tottakai. Mut mitä tehä isän Meksikosta tuliaisena tuomalle poncholle???

Vaatekaapin sisältöön, "klassikkovaatteisiin" tai tyyliin mä en sen kummemmin uskalla tässä ottaa kantaa, mulla kun ei varsinaisesti mitään tyyliä edes ole. Vietin viime viikonloppuna pitkän tovin pohtien tätä, siis omaa tyylittömyyttäni ja tulin siihen lopputulokseen, että aika turhaa yrittää laittaa liikahienoja rytkyjä tyypille, joka sitte oikeesti viettää puolet viikosta tällasissa tamineissa:

Kivaa loppuviikonloppua!

19. A photo of you on a school trip

Syksyllä 2004 oltiin Barcelonassa espanjan ryhmän kanssa ja mul oli mun kahden tai 3.2 megakikkelin kamera mukana, oi niitä aikoja!

18. A photo of one of your classes

Ysiluokka, 2001. Meikä oli BAD GIRL.

17. A drunk photo of you

Juteltiin Salhan kans, et kumma juttu, kun kumpikaan ei tahdo tarttua tän päivän haasteseen, vaik ainakin allekirjottaneesta löytyy likipitäen pelkkiä jurrisia kuvia. Tasapuolisuuden vuoks kaivelin arkistojen aarrearkusta sen kruunamattoman kuninkaan, meidän yhteisen kännikuvan villeiltä sinkkuvuosilta miltei kymmenen vuoden takaa! Oltiin diskoilee en enää ees muista missä päin Städiä, Salha bätmän- ja meikä spice girls-paidassa, oltiin salettiin kuppilan kuumimmat kimulit, eh?

Salha kuoli kertomansa mukaan nauruun, kun se näki tän tammikuun alkupuolella ja hei, mites toi digikameran koko. Uskottehan, et tää on ikivanha, eikä esim. eiliseltä?

16. A photo of you at the last party you went to

Mä lupailin innoissani, et hoidan tän päivän, kun räpsittin kuvia meidän hassunhauskoista kotibileistä viime viikon perjantailta, Puppekin pisteli pyörätuolikuvia instagramiin, mut sit mä luin ton otsikon uusiks - meikä viime bailuissa! Mustahan oli kokonaista yks kuva, jossa mä älykkäänä nuorena naisena piilottelen kaksoisleukaani kaljatölkillä ja näytän kamalan kauniilta. Kattokaa hei tota alempaa kuvaa, jooko.

15. A photo of you and someone you love

Minä ja mun äiti vuonna 1986.