Hahah, meikästä ei tuu isona myöskään meikkibloggaajaa! Meikki on siis ruskee smokyeye, mut alimmassa kuvassa näyttää täl koneella ihan liilalta. Jotenkin nousi just jokikisen meikkejään kuvailevan kollegan arvostus 600%
Vitsit nää kuvat näyttää ihan järkyttävän eriltä duuninäytöltä kun mun omalla koneella. Malli huono, uus kamera ihana. Ei mulla tässä muuta, kun että GRR mun akupunktionaisen käskystä alotettu VHH-ruokavalio ei ainakaan vielä tee mun elämästä vaivatonta ja ihanaa, mut se varottelikin, et voi kestää kaaaauaaan ennen kun huomaa näis vaivois mitään eroo. Särkylääkkeillä mennään hiphiphuraa!
Olin tiistaina muuten onnellisuuden lisäämiskurssilla ja pitäs reenaa niit juttui, mitä siel opastettiin, ennen kuin menen sinne uudelleen taas tiistaina. Ihan hauska kurssi, on siis NLP-opiston juttuja, voitin sen Saaran blogista.
Pikakuulumisia vielä kuvamuodossa luurista käsin:
Eilen oltiin matkalla kätkölle ja nähtiin tommonen selkää uiva kala. Se oli tosi ällö, mut en uskaltanut sorsien välistä mennä yhtää enempi törrölleen kuvailee tota kalaa ja oisinhan mä varmaan tonne vesialueen keskelle molskahtanut, jos olisin yhtää enempi kurotellut.
Voi apua, en tiennyt, mihin ryhdyin, kun ekan tämmösen imasin. Mun jokapäiväinen tähtihetki on se hetki, kun koittaa välipala-aika, päivästä riippuen klo 14-16, kun saa juoda tällasen. NAM!
Vitsit nää kuvat näyttää ihan järkyttävän eriltä duuninäytöltä kun mun omalla koneella. Malli huono, uus kamera ihana. Ei mulla tässä muuta, kun että GRR mun akupunktionaisen käskystä alotettu VHH-ruokavalio ei ainakaan vielä tee mun elämästä vaivatonta ja ihanaa, mut se varottelikin, et voi kestää kaaaauaaan ennen kun huomaa näis vaivois mitään eroo. Särkylääkkeillä mennään hiphiphuraa!
Olin tiistaina muuten onnellisuuden lisäämiskurssilla ja pitäs reenaa niit juttui, mitä siel opastettiin, ennen kuin menen sinne uudelleen taas tiistaina. Ihan hauska kurssi, on siis NLP-opiston juttuja, voitin sen Saaran blogista.
Pikakuulumisia vielä kuvamuodossa luurista käsin:
Eilen oltiin matkalla kätkölle ja nähtiin tommonen selkää uiva kala. Se oli tosi ällö, mut en uskaltanut sorsien välistä mennä yhtää enempi törrölleen kuvailee tota kalaa ja oisinhan mä varmaan tonne vesialueen keskelle molskahtanut, jos olisin yhtää enempi kurotellut.
Voi apua, en tiennyt, mihin ryhdyin, kun ekan tämmösen imasin. Mun jokapäiväinen tähtihetki on se hetki, kun koittaa välipala-aika, päivästä riippuen klo 14-16, kun saa juoda tällasen. NAM!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro joku juttu!