keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Nälkäsen ihmisen nälkänen postaus

Pääsin tänään livahtaa töistä rankan kolmen tunnin ja viidentoista minuutin työpäivän jälkeen, hiphei!

Soittelinkin heti äiteelle, että joskos saisin varastaa sen auton, kun omani oli kotona ja siinä on vähän jarrut rikki, niin ei viitisi liiemmin sillä ajella ja äiti sanoi joo! Karautin Lidliin ruokaostoksille, koska tajusin eilen, että oon Salhan tavoin hyvinkin pee ja aa kivasti viisi päivää palkkapäivästä, JES! Mikä ihmeen aivopieru oli mennä ostelemaan ne silmälasit tähän väliin, kun on se Amsterdamin reisukin tulossa yhden palkkapäivän päästä, eli kesäkuun alussa ja kiva siellä sitten pihistellä. Siinä vaiheessa kuitenkin hurrasin hiljaa itselleni, kun pääsin kassalle ja huomasin, etten ostellut mitään hemmetin käteviä lidl-vempaimia enkä myöskään mitään eineksia, joten kassalla ilmoitettu summa oli melko kohtuullinen.
Meiän reseptivihko
 Tänään kaikki on kryptoniittia-ruokavalion puitteissa syödään broileriperunalaatikkoa. Ohjeen mukaan olisi pitänyt käyttää marinoitua broiskua, mikä ei käy, koska marinadeissa on kaikenlaista sopimatonta, joten ostin maustamatonta. Kotona sitten tajusin, että laatikkoruokaa tehdessä tää voisi muodostua ongelmalliseksi, sillä kun liemikuutiot ja suurin osa mausteista on kanssa kryptoniittia, niin todennäköisesti tuo ruoka ei taaskaan maistu miltään ja kun sitä ei raakana kauheesti maistella. Onneksi tajusin tämä kuitenkin siinä vaiheessa, että oli optio lisätä sallittuja mausteita (suola, mustapippuri (vähäisissä määrin), paprika (vähäisissä määrin) ja valkosipuli) ja huiskinkin menemään noita vähän runsahammin. Piilottelin ohjeesta poiketen mukaan vielä vähäsen fetaa, ettei olisi niin aneemista pöperöä tuo ja odottelen maha kurnien, että veijari tulisi uunista ulos, mutta eeei vielä, melkeen puolisen tuntia on vielä maltettava. Nyt jälkikäteen kun tota ohjetta kattelen, niin oikasin kyllä parissa muussakin kohtaa vähän omia polkuja.

Hätävarana keittelen tässä kananmunia ja koska olen maailman parhain mestarikokki, en tietenkään katsonut kelloa, kun nuo alkoi kiehua, enkä jaksanut ajatella, että kun kannen ottaa pois, niin se vesi saattaa lakata kiehumasta, varsinkin jos levyn pienentää kakkoselle, että ehkä ne kananmunatkin uskaltaa syödä vielä parikytä minsaa kiehuttuaan.

Koska oon tällanen reunalla elävä ihmisyksilö, mä uskaltauduin syömään yhden noista munista ja se oli aivan hyvä!

Olin niin hidas lähtijä, että tää ehti tulla valmiiksi, eli siinä on mun hieno ruoka! Parasta ruoassa on aina se, että sitä on paljon. Samalla voi ihailla myös minun omin pikku kätösin laatoittamaani keittiötä! (Sain todellakin sihen apuja)
Mut jee, ylläripuolpäivävapis! Pääsen lenkkeilemaan jo ennen viittä ehkä parhaassa tapauksessa eli oon vielä ihmisten aikoihin kotona ja voisin vaikka tänään nähdä muitakin ihmisiä kuin tuntemattomia ohikulkijoita, työkavereita ja lenkki-Tomia, joskin kahta viimesintä on ihan kiva nähdä. Täysin irralliseksi lopetukseksi haluaisin jakaa tämän irkissä vinkatun mahtavan pätkän, suosittelen ehdottomasti katsomaan äänten kera, koska tanska on lystikkään kuulonen kieli!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro joku juttu!