Moi mulla on pupu!

Meillä asuu minun ja vaimon lisäksi myös Risto. Risto on kani, joka muutti meille sen jälkeen kun olin ilmeisesti kyllästyttämiseen asti hokenut, kuinka jänikset on siistejä ja kaverin silloisen poikaystävän siskon eläinkauppaan joku toi jäniksen takaisin sillä ajatuksella, ettei halua sitä enää pitää. Silloin soitettiin mulle, että nyt ois sulle jänis, otatko? Mietin tätä vähän pidempään kun eilisen tatuoinnin hommaamista ja lopulta päädyin sanomaan joo. Kanin hankintakuluista mulla ei siis ole juuri mitään tietoa, koska sain kaupan päälle kanille kämpän ja tilpehöörit. Jäniksen historiasta en tiedä myöskään mitään, en edes Ripan ikää! Ollaankin päätetty, että Ristolla on synttärit kesäkuun 15. ja ollaan arveltu, että se oli varsin pieni, kun sain sen, koska se oli silloin tosi pienikokoinen, ainakin valokuvista arvottuna.

Eka kuva Ristosta! En oikeesti ollut noin pläski sillon, möllötän vaan sohvalla silleen kun aikuisten ihmisten ei kuuluisi rötköttää.

Rike on kaiketi leijonanharjakani ja väriltään se on talvella musta, paitsi harja on harmaa ja keväisin turkki muuttuu ruskeammaksi tai sitten meillä on päässä vikaa tai huonot valot talvella :D Ripa on tosi mököttävä tapaus suurimman osan ajasta, joskin välillä hän innostuu leikkimään ja juoksentelemaan.

Se oli tosi pieni enste!

Mä luulen ja pelkään, että Ristoa alkaa jo kohta vaivata vanhuus, sillä jänö on ollut meillä vuodesta 2007 luulisin ja silloinkaan se ei varmaan ihan poikanen ollut, koska hän osasi jo meille tullessa hienosti käyttää kakkalaatikkoa. Wikipedian kertomana odottelemma siis vielä joitakin vuosia Riston kanssa ja ehkä tuon ajatuksen ahdistamana mä aina aika ajoin näenkin näitä unia, joissa Rikelle käy jotain. Mutta turha kai näitä keloja on etukäteen pyöritellä, joskin kauhulla välillä huomaan ajattelevani, että mitäs sitten..

Tämä kuva mulla on mun pankkikortissa

Kun jänis muutti mun luokse, todettiin heti, että hän tarttee oman turvapaikan eli kodin, joten jouduttiin heti mökkitalkoisiin, koska sitä mun aloittelijan jänispakkaukseen ei kuulunut. Tehtiin sitten neljän hengen voimin useampi tunti jänikselle mökkiä ja ennen se aina nököttikin talonsa päällä. Yhtenä kauniina päivänä häkkiä siivotessani, kämpän ulos nostettuani, törkkäsin taloa imurilla ja se pläjähti komeasti kasaan. Onneksi ei ollut pupu sisällä sillon.

Kivasti mahtui hän ennen talonsa katolle. Tämä kuva on vielä mun kompaktihkosta 19,5m2 yksiöstä Mannerheimintieltä.

Jäniksen tullessa osaksi elämääni asuin siis Helsingissä ja jänis kulki aina mun matkassa, kun olin viikonloppuja vanhempien luona kotona. Sain onneksi kuljettua aina omalla autolla, niin päästiin ovelta melkein suoraan autoon ja autosta taas suoraan porukoille. Kivasti sujui meillä tuo matkustus, kissankuljetusloota oli Ripsun turvapaikka myös omassa kodissa käytössä ja siellä se välillä kökötti. Ristolla on nykyisellään aina häkin ovet auki, ympäri vuorokauden saa hän mennä miten tahtoo, mutta jostain syystä ei hän nyt taas viitsi juuri ulkosalla loikkia kun me ollaan kotona. Meidän poissaollessa välillä näkyy liikehdintää, kun katselen kameralla, mitä jänis touhuaa ( <3 nykytekniikka!)

Riston lempilelut, eli vessapaperirullat monenlaisessa käytössä. Tämä kuva on otettu porukoiden kotona olleesta häkistä, mulla oli molemmissa mestoissa omat häkit jänölle.

Pupenotti ottaa lepii <3

Nykyään tiedän pupun päivärytmistä sen verran, että öisin hän on hereillä aika pitkälti ja päivisin meidän töissä ollessa hän nukkuu, joskus pitkälle iltaankin. Aina kun öiseen aikaan kuljeskelee täällä, pupu istuu oven vieressä ihmettelemässä, mitä me tehdään. Sylissä tää meidän otus ei liiemmin viihdy ja olenkin netistä ymmärtänyt, että osa pupuista ei vaan tykkää olla missään epätasaisella alustalla. Pupujen nameja tää kaveri kyllä rakastaa ja kerjääkin heti kun kuulee namipurkin tai -pussin äänen. Ollaan opeteltu myös kaksi temppua, joista molemmat liittyy karkkiin (jännä sinänsä).

Temput nähtävillä tässä :

edit: Ne kaks temppua oli siis 1) osaa ottaa itse namin purkista 2) osaa ottaa namin kahdella jalalla seisten. Kaveri ei heti hiffannut, mikä tässä oli hienoa :D