Kaken keksiviikko (ainoo, et tänää o tiistai!)

Hyvää iltaa!

Meikällä on ollut tänään koulutuspäivä ja oli aika ihanaa, kun mulla oli monet hommat jo etukäteen tehtynä, joskus näinkin. Pääsin suht ajoistaan himaan, mutta sinne menomatka ei ollut kauheen noheva ja kiva, koska motarilla oli kolari ja kaikki Pasilan parkkihallit oli täynnä, kun yks oli rikki ja kiinni. Kipittelin sit nippanappa kilsan autolta hirveellä kiiruulla ja vaikka kuinka paljon myöhässä sinne kesken toisten puheenvuorojen, mut ei mennä siihen, nyt on hyvä buugi. 

Tulin kotio, vaimo oli keksinyt, mitä ruakaa tehhään ja se oli ostellut valmiiksi jo kaik ainekset. Istuskelin hetken ja kattelin Himohamstraajia telkusta ja siitä semisti ahdistuneena totesin, et nyt on pakko siivota, edellisestä kerrasta oli vierähtänyt ihan tovi! Siivoilin sit epäilemättä noin seitsemän kilon verran roinaa ja roskaa pois pöydiltä ja sohvalta ja niiden välittömistä läheisyyksistä. Enää kämppä ei näytä mielenterveyskuntoutujan pesältä, JEE! Totesin siinä sitten, että ehkä ratkaisu meidän olkkarinpöydän ainaiseen romuttumiseen ois se, et siinä ois kippo, mihen sais kaket, olkkarikynsiviilan (pakko olla) ja jonkun kynän, latureita ja niin edelleen. Vaimo sen sit keksis, vinyylikippo! Kävin läpi meikän vinskat ja valikoin jonkun epäilemättä merkkiteoksen, tyrkkäsin uuniin ja toivoin parasta. Kun systeemit oli jo tulilla, aloin miettimään, että kai vois vähän ohjetta vilkaista ja niin teinkin. 

Ja siitähän tuli aivan hyvä! Idea siis lyhykäisyydessään, jos joku ei jaksa tsekkaa linkkiä : valkkaa huono vinska, ei mitään arkiston aartei ehkä kande uhraa, valitse uuninkestävä kulho, laita kulho ylösalaisin uunipellille, jonka mie ainki suojasin leivinpaperilla, tyrkkää 125-asteiseen uuniin ja anna olla siellä ehkä viis minuuttia tai vähemminkin, ota ulos uunista pannulapaset käpälissä ja muotoile vielä kivaksi, anna jäähtyä. Helppoo ku heinänteko, tai ainaki meikästä helpompaa! Nii ja jotain vinyylihöyryi ois hyvä ihmisen välttää, mut emmä sit tiedä.

Sit ois kaunis omakuva, jee! Alkoi tän illan tunnin mittainen hiljaisuusretriitti, eli siis muotit ja valot suuhun ja hyssyn hyssyn vaan. On aika haastavaa olla aivan hiljaa ja ynistä asiansa. Varsinkin kun tuntee ittensä maailman dorkimmalta ja vaimo vaan kikattelee. Viitoin sen ottaa musta kuvaa ja se otti kokonaiset kaks, molemmat aivan paskoja, koska näytin tyhmältä, joten räpsin sit ajastimella, mistä tää oli oikeesti paras otos! Näilä mennään siis. Jee, enää 15 minuuttia tää värkki suussa, sit saa mennä nukkuu ^__^

Ps. En malta oottaa, et Salha saa haettua järkkärinsä sen porukoilta ja se rupee tosissaan räpsii kuvia sen uudesta tukasta, se on niin villi!
edit: höhöhö, se ehti jo jonkun luuriräpsyn julkasee, mut pidän sanani!