Sekava hölinäpäivitys

Meidän jänis on seonnut. Se ei enää osaa monen vuoden ansiollisen suoriutumisen jälkeen käyttää kakkalaatikkoa, vaan nykyään hän paskoo ihan mihin haluaa. Tää johtikin sit siihen, et pari kolme kertaa kusiset matot pestyäni tai poisheitettyäni meni hermo ja vaihdoin vanhaan kunnon purupohjaan, jolla jänö ei oo siis vuosiin elellyt. Se ei oikeen osaa tota muutosta myötäelää, se näyttää lähinnä siltä, et se ui tuolla häkissä. Naurattaa, kun sitä kattoo. Suurimman osan ajasta se kans näyttää tältä, eli karvakasalta, joka on purujen peitossa. 

Kävin tossa sunnuntai-iltana hakemassa pojat lentokentältä, kun ne palas Köpiksestä. Meni nukkumaanmeno yliajalle ja ei yhtään tullut uni silmään, kun keksin kotimatkalla, et mun pitää ehkä alkaa kirjottaa jotain tosi sekavia ja kökköjä runoja. Kelasin, että se ois sopiva areena antaa palaa meikäläisen hillittyyn tyyliin. Sit vaan kelailin niitä mahdollisia runoja silmiä väkisin kiinni puristellessani, eikä uni tullut silmään ainakaan tuntiin. Voi univaje, koska tulet tiesi päähän!

Sit oltiin Mikkelissä, pojil oli keikka ja keikal oli pittaamas tommosia läpinäkyviä ihmisiä. Sit kun musta tulee vapaa taiteilija ja saan aikaan kaikki nää mun proggikset, mitä mm. öisin päässäni pyörittelen, niin haluun kyllä ottaa tällaisia pitkä-valotusaika-liike-näkyy-kuvia nussivista ihmisistä, ehdottomasti. Tämä kuva on nyt raakaveto kamerasta, kun laitoin eilen kuvat latautuu pilveen (4,6Gt) ja on vieläkin meneillään se siirto siellä. Livahdin töihin ennen kuin piti ja tääl ei yllättäen ole Paintia kummoisempia kuvakäsittelyohjelmia. Oli hieno keikka, mul on sieltä melkein parisataa kuvaa, pitää koittaa lätkiä niitä johonkin internetteihin sillä oletuksella, että jotain muka kiinnostais. 

Oon ollut nyt muuten pari viikkoa töissä olosuhteiden pakosta oikeasti lyhythihaisella t-paidalla, niin että hihalissu on näkynyt ja päädyin sunnuntaina ostamaan ja pistämään legginsit lihoiksi käsivarteni peitoksi, kun en enää jaksa keskustella tatuoinneista ilmiönä, liisasta ihmemaassa tai nykyisten tatskavärien pysyvyydestä töissä. Nyt mä ymmärrän, miks meillä on aikanaan ollut säännöissä, ettei sais olla näkyviä kuvia, se on ehkä ihan työntekijöiden mielenterveyden kannalta hyvä. 

Pohjettakin tehtiin taas, toka vika kerta tää ois nykyisten ajanvarausten puitteissa. Tää on niin siisteintä ikinä, etten oikeen pysy liitoksissani. 

Mul oli tossa vaiheessa jo toka Bukowski menossa, oli kaks kirjaa mukana, Naisia loppui jo ehkä bussimatkalla ja toi taitaa olla Siinä Sivussa. Vietävän kova jätkä Bukowski! Räpsin salakuvia Leenasta, toivottavasti hän ei pahastu. Ihana nainen, tekee ihania tatuointeja, suosittelen ehdottomasti, jos haluaa maailman siisteimpiä leimoja!

Siis eiks muka kenenkään muun tee mieli rupee ääntelee kun dinosaurus, ku näkee ton kidan. Mä en vaan voi välttää, se on tosi spontaani reaktio. Viime lauantaina väriä sai pintaansa siis dino, osa kristalleista tuolla alanilkassa ja tuolla takana meteoriitti (piti googlata, et onks toi meteori tai meteoriitti, mut mä veikkaisin meteoriitiksi) Oma polvitaive on muuten ihan helvetin vaikee kohta kuvata itse! :D

Tänään pitäis mennä rassailee mökille, oli ajatuksena vaan iisisti hiukan siistiä lauantaisia synttärikemuja varten, mut luontoäiti päätti toisin..

Sieltä kaatui jossain myräkässä 20-metrinen haapa oven eteen ja sähköjohdon päälle.  Mitäs sitä sähköille ja kai tällaset nuoret ja vetreet loikkii ylikin.. no ei, pitää mennä vähän moottorisahailee ja ne sähkötki pitäs olla jo ok.

No mut nyt mä lähen tonne risusavottaan, moikka!