maanantai 2. heinäkuuta 2012

Dorkan heiparallaa!

Tulin maininneeksi joku viikko sitten Salhalle, että olin sillä hetkellä ihan intoa piukassa, koska oltiin sovittu Tomin kanssa, että mennään syksyllä jonnekin erikoisjujutsuun, että mä opin tappelemaan. Salha alkoi sitten tekemään listaa, että mitä kaikkea se haluaisi testata ja yksi laji siinä listassa oli longboardaus, minkä kohdalla aloin mäkin hihkua. Salha sitten kertoi, että olis yks aloittelijoitten oma sessari, mihin pääsisi testailee lautoja ja meininkiä. Kolmen minuutin sisällä olin ko. facebook-tapahtumassa attending. Käytiin rullailemassa ja se oli aivan sairaan lystiä. Ainoa kuvamatsku, mitä mulla ko. tapahtumasta on, on tässä, se on Salha itse :



Tänään kävin sitten ostamassa ittelleni Airflow Fusen, kun onnetar ei mulle sitä tuolla aloittelijasessareilla antanut. Tän olisi voinut ymmärtää olevan joku vihje suuremmilta voimilta ehkä, mutta ostin sen ja onneksi en malttanut alkaa stadissa vielä rullailemaan, kun ei mulla ollut kypärää eikä mitään muitakaan suojia mukana.

Joskus puoli seiskan maissa pääsin vihdoinkin rullaamaan. Alkuun kaikki sujui eri hyvin ja olin onnellinen kaikesta. Sitten päätin vähän kokeilla alamäkilaskua, vielä vähän korkeammalta, vaikka laudan myynyt herra kehoitti pysymään tasamaalla ja lopputulos olikin sitten tämä:

Tässä kuvassa ei vielä hirveenä näy, mikä on vialla, mut oli aika lähellä, ettei tullut itku silmään. Laskin siis mäkeä vähän korkeemmalta, vauhtia tuli liikaa ja nilkat rupes vispaa, joten pannutin nätisti naamalleni. Onneks on omat tissit, eikä silareita, koska ne ois ehkä voinut posahtaa. Eri hyvä myös, että mulla oli kypärä päässä, koska jostain kuului semmonen halkeamisen ääni, mä toivon, että se oli kypärä, eikä mun pää.

Vaimo ei laskenut mua mukanaan hakee pitsaa, koska se pelkäs, että sitä katsotaan vaimonhakkaajana.

Enkä mä sinänsä ihmettele, mistä se sen pelko kumpusi. En tiedä, millaisen otsatukan mä virittelen huomenna töihin, etten joutuisi kahtakymmentäkuuttatuhatta kertaa selittämään, että mitä ihmettä ja miksi mä rupeen vanhana hosumaan. Käsikin on nätti, mutta päävammat on aina semmosia enempi selitystä vaativia.




4 kommenttia:

  1. OH LORD, toi lauta näytti tappajalta jo ensivilkaisulla ja tulokset vaan vahvisti mun mielikuvaa. :D Ite en lähtis ees koittamaan, onnistuin 2000-luvun rullaluistinvillityksessäkin katkomaan raajani ja raastamaan naamani kun en ikinä oppinut jarruttamaan. :D

    Toivottavasti pipit paranee pian, oot tru badass!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mä luulin vastanneeni tähän jo eilen, mutta ei se mennytkään niin. Kuulostaa kyllä hasardilta episodilta tuo rullaluisteluäksidentti, AUTS! Onneks mulla tuli vaan kuhmu (täysin kadonnut) ja haavoja (rupikin jo lähteny). Ehkä huomenna vois mennä hosuu taas ujosti :P

      Poista
  2. Mullon mökillä tylsää joten päädyin tsekkaan -huom- oman blogini ekaa kertaa viikkoihin. Hyvin oot pitäny lipun ja näennäisen laadunki korkeella! Gotta love longboarding vaikkea oma lauta on vielä haave...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. gotta love näennäinen laatu :D
      Hommaat sen lonkun, ni ehkä sit vuoden 2014 kesänä uskallan sen kanssa isompaan kaupunkiin kun tämä (oli se sit städi tai Oulu)

      Poista

Kerro joku juttu!