Pikkuinen iltapuhde (en suosittele mitään alta kenellekään)

Päätin noin puolessatoista minuutista, että mun on värjättävä tämä tyvikasvu just eikä heti viedessäni Sannia kotiin. Sittarin tukkavärihyllyllä keekoillessani arvoin värien välillä varmaan vartin ja päädyin kassalle Ferian purkin kanssa, mutta juuri ennen vuoroani päätin, että jos ruvetaan lutraamaan, niin tehdään se sitten kunnolla ja kipasin hakemaan värinpoiston. Mun latvat on jo valmiina tosi tosi huonossa kunnossa paikkapaikoin, niin vähän jännittää, että mitä tästä tulee. Päätin kerrankin noudattaa ohjeita pilkulleen ja nyt istun ekalla erätauolla värinpoisto vasta latvoissa.

Lähtökohta eiliseltä, kun päätin kunnostautua bloggaajana ja kuvata ees joskus itteeni. Tässä nypin pelakuusta huonoksimenneitä kukkia. Olen tullut tulokseen, että pitää nypätä kukka kerrallaan, eikä koko kukintoa. Tietääkö joku oikee viherpeukalo paremmin? Seuraavassa kuvasessa demoan aamulla mun sukkahousujen hullua pituutta, oli meikää varpaasta leukaan paketista otettaessa.

Uusi kuontaloni vielä purkissa. Valitsin tietysti sävyn pelkästään naisen viekoittelevuuden perusteella. Lueskelin tänään Miran tukkahimotuksista ja itsekin moisiin kausaliteetteihin syyllistyn kyllä ja lankesin. Päätin värjätä ton värisen tukan kun oon aina halunnut. Saapi nähdä kohta kuinka kovasti ois ollut järkevämpää toteuttaa tää proseduuri kampaajalla eikä nukkumaanmenoajan jälkeen himassa.

Värinpoisto on nyt latvoissa ja ilme on varsin muikee. On kyllä varmasti imartelevin kuvakulma tämä jossa on sierainten sisältökin nähtävillä, mut eipähän kerrankin oo kaksoisleukaa! :D

Vähän lisää värinpoistoa. On muuten maailman ergonomisin mesta blogaamiselle tää meitin veskin ovensuu ja kaunein kanssa. Ihaninta on kuitenkin se, että tossa metrin päässä haisee aivan jäätävän karseelta biojätepussi - jopa tän värinpoiston katkun läpi. En ehkä kummiskaan kehtaa sitä yllänäkyvässä lookissani lähteä uloskaan viemään. Mua jo jännittää, mitä mä kuvaan tohon seuraavaan kuvaan, kun pitäisi tää mönjä pestä pois tukasta. Saakohan enää sormia tukasta läpi?

Kampa meni läpi ja aivan helposti hoitoaineen jälkeen! Pesin itte asiassa myös shampoolla ennen sitä hoitoainesettiä, koska musta tuntui, että se tukka oli kummiskin siinä vaiheessa sen verta tahmea, että en saanut kaikkea mönjää pois päästä. Ferian mukana tuli tosi uskottavat ja miellyttävät tuntuset hanskat, siis oikeesti. Pohjaväri oli siis värinpoiston jälkeen jo suhteellisen likellä tota mun toiveväriä, kun haaveissa oli siis oranssi tukka, joskin vietävän epätasaisena ja rumansävyisenä tässä vielä.

Tässä istun nyt sitten väri päässä ja näyttää mukavan räikeeltä, jes! Väri oli supermiellyttävä levittää, kun tukka oli ja ohjeen mukaan pitikin olla pyyhekuiva, niin sehän solahti sinne helpolla, eikä se edes sotannut otsia, korvia tai niskoja! Viimeksi värjäsin tuollasella Schwarzkopfin Live Colour XXL Foamilla, mutta se ei ollut läheskään näin helppoa, plus mun otsa oli läikikäs viikon. Nyt istuskellaan puoli tuntia tässä taas kököttelemässä. 

Tässä vielä yks foto väri päässä. Alkoi jo vähän kauhistuttaa, kun melko räikeeks meni!

Mut eri hyvä siitä tuli! Kuva on sairaan kaunis kuten mallikin, mutta kello on ihan pirusti liikaa, kun huomenna seiskalta pitää lenkkeillä ja mun ois pitänyt nukkua jo 20minuuttia, enkä oo vielä ees syönyt iltapalaa tai pessyt hampaita. Joten tästä siis kolmella lusikalla viili naamariin ja hammasharja laulamaan, son moro! Palataan huomenna paremmin kuvin!