Onpas eri hyvä aika kirjotella tätä postausta, pitää ehkä vielä ajastaa huomiselle, koska otin Maijan tasan vuosi sitten. Leimoja en ole saanut aikaan kuin vaatimattomat neljä, mikä on puheisiini suhteutettuna käsittämättömän tai jopa säälittävän vähän. Salhan joskus sanoneen mukaan toistettakoon : puheissamme me ollaan kiireestä kantapäähän tatuoituja merirosvoja YARR.
|
Maija tänään | | |
|
Fiilis oli sanalla sanoen erikoinen, kun heräsin huonosti nukutun ja läpijännitetyn yön jälkeen kurkkimaan uutta ihanan siistiä tatuointiani peilistä ja se näytti tältä kelmussaan. |
Maija Poppanen, vasemmassa lavassa, otettu siis 3.6.2011 Legacyssä walk-ineillä, tekijä oli tietääkseni Sailor-Andy (mua jännitti niin, etten oo ihan varppi). Walk-ineillä oli joku muukin jonossa mun tukihenkilö-kädestäpitelijä-Jeren lisäksi ja siellä sai törröttää jonossa oikeasti aika pitkään, mikä oli aivan huumaava tilanne ihmiselle, joka jännittää ihan vaikka normaalia bileviikonloppua pari päivää etukäteen, saatika sitten ekan leiman ottamista. Jouduin vielä odottelemaan tovin senkin jälkeen, kun seuraneitini oli valmis vaaleanpunaisine perhosineen (ja joo, Jere on kyllä miespuolinen huolimatta aihe- ja värivalinnastaan tai termistä seuraneiti). Itse tatuoiminen ei sattunut niin pahasti, kuin olin pelännyt, mutta jännittäessä olin tönkkö kuin kivipaasi ja hyvä, etten saanut kynsiä puristettua kämmenistä läpi.
|
Ihana tänään |
|
Ihana kelmussaan, aivan brand new! Istuin sykeröllä lattialla ja oottelin, et Tomin sieluun sataa sirkkeleitä-tatskan alle tullut teksti tulisi valmiiksi. Siinä sen tekstissä muuten väitetään lukevan CDM, mut musta siinä lukee Tomi. |
Päähänpisto numero kaksi oli ihana. Ihana tehtiin 24.9.2011 ja oli aika extempore, ängin vaan poikain mukaan, kun Oskarilla oli oikea aika Maxille, me muut ängettiin Aken luo sekoilemaan. Tekijänä siis tässä Akke Paradise Tattoosta. Luin juuri tänään internetistä, että tohon kohtaan ei tatuoida joissain liikkeissä ihmisiä ennen kuin on hihat täydeksi tehtynä, kun on niin näkyvä paikka. Mä otin tuon taas tohon siksi, että sen saa niin näppärästi kätköön rannekellon alle.. Ranne oli todella rapsakka paikka muuten nakutella, mutta eihän tuossa kestänyt kun varmaan alle puoli tuntia. Luin muuten koko ajan Teurastamo 5:sta tätä tehdessä, mutta enhän mä saanut kuin sivun tai kaksi kahlattua, kun keskittyskyky vähän herpaantui ranteessa tuntuvan sahaavan tunteen takia.
Seuraavaksi piirusteltiin Tähtien sotaa Ihmemaassa ja tää hupi alkoi 8.3.2012, joka oli muuten Naistenpäivä! Tekijänä tällä Paradisen Max poikien suosituksilla ja supertyytyväinen akka kuvaili reittänsä koko seuraavan perjantaipäivän. Lystiä riitti studiolla noin klo 11:50 - 16:00 muistikuvieni mukaan ja kotimatkalla bussissa istuin vietävän hankalasti, kun kelmu ja teipit kiristi ja reiteen koski. Viereinen äijä ei varmaan ymmärtänyt, miksi istuin kuin maailmanomistaja ja ähisin tuskissani. Kelmujen välistä vuosi kunnon lätäkkö bussin penkille, minkä peitin ovelana lehdellä poistuessani. Ekalla kerralla tätä lajia jännitti taas tuhannesti, mutta tokalla ei enää juuri ollenkaan. Loppuvärittely tehtiin 27.4.2012 ja loppuun saattaminen vei kai vaan pari-kolme tuntia. Tän ajan varaus oli siisti juttu, mentiin Salhan kanssa varaamaan mulle pitkään hössöttämääni reisiaikaa ja Salhan ekaa kuvaa. Menin intoa piukkana kädet viuhtoen hössöttämään visiostani, jossa Lilleri Lalleri ja R2D2 istui muurilla ja Max piirteli aika pitkälti siinä valvovan silmän alla just toivotunlaisen kuvan luonnokseksi.
Neljäs ikuistus olikin sitten Helsinki Inkin ankkuri, josta oli enempikin tarinaa
jossain männäpostauksessa. Nyt oon sit vähän enempi merkkari. Tämä hetki oli siis 2.4.2012. En ollut menossa ottamaan mitään tatuointeja, olin menossa vain uteliaana vahtaamaan. Tän tekijä oli Javi Andrade. Maanantaina aattelin soitella taas Maxille, mutta en oo yksinäni saanut aikaan, ni tartten taas seuraneidin pitää kädestä, eli ennen lentoa pitäisi siis Tomin kanssa potrana soittaa. Mullahan on tässä vielä koko sunnuntai aikaa jäsennellä ajatuksiani, että mitä pistetään.. On mulla oikeasti vähän jotain osviittaa, mut pitäisi kai vähän pukea sitä sanoiksi, niin saisi sitten antaa Maxille vapaat kädet.
Repeilin huolella tolle suttuselle maija-kuvalle, koska se fiilis oli varmaan täysin sama kun mun ja ferdinandin ekana aamuna... Miksei kukaan varottanu?!
VastaaPoista