Kas hyvää huomenta!

Olen palannut Berliinistä! Jo itse asiassa viikko sitten melkeen, mut tää on ihan vaimon vika, etten oo saanut kerta kaikkiaan mitään aikaan. Mulla on heti joulun jälkeen työkouluhommien ehdoton dead line ja mä en tiiä, missä vaiheessa oon tekemisissäni, koska mua ei oo huvittanut perehtyä. Ei siin muuten mitään, mut pitäs täs valmistuu. Sen lisäks meitin känpä näyttää taas perinteiseltä mielenterveyskuntoutujan kodolta, vaik siivottiin se aivan ihmismäiseen kuntoon sillon Anterok-viikonloppuna ja ollaan oltu vaan liesussa. En oo myöskään mitään uusia suttuja kuvaillut ja tunkenut internettiä täyteen. Sen lisäks Tuulin sukka ei oo edistynyt silmukan silmukkaa. Pöydät on täynnä lukemattomia kirjeitä ja lehtiä, jääkaappi on tyhjä, mut emmä sielt mitää söiskää, koska syön vaan sipsii ja karkkia ja juon kaljaa tai vissyy. Töissä oon sentään käynyt, mut pelkästään autolla, koska oon meinannut myöhästyy joka ikinen aamu. Mut nyt siihen tulee (ehkä) muutos, kun sain Fifty Shades of Greyt loppuun. 

Mä en juur koskaa lue mithää oikeita kirjoja, tai jos luen, niin kirjan loppuunsaattamisessa kestää semmonen 3-6kk, koska luen sitä maksimissaan puol sivua kerrallaan nukkumaan mennessä ja nukahdan aina ennen kun ehdin pidemmälle. Sunnuntaiaamupäivänä vaimo päätti ostaa mulle Berliinin lentokentältä läpällä ekan Fifty Shaden ja mähän päätin läpällä lukee sitä. Läpällä luin sen sit loppuun tiistaiaamuun mennessä, koko 500+rapiat sivua. Kärsin hirveitä viekkareita ainakin tunnin odotellessani, et saisin työkaverin paikan päälle, et pääsisin kirjakauppaan ostelee sen tokan osan. Sen hoitokoira oli vauhkona, joten siinä kesti ja kesti ja kesti.. En malttanut, joten ostin sen kakkososan sähkösenä kirjana. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä sekin oli luettu. Kolmososan ostin myös sähköisenä hetkeäkään miettimättä ja se loppui eilen illalla. Nyt on tavallaan vähän tyhjä olo, enkä tiiä, mitä tekisin, joten aloitin tän aamun jaloille noustuani kuuntelemalla vähän Slayeriä, vilkaisemalla ujosti Bloglovinia, jossa mulla on nyt enää 342 postausta lukemati ja avaamalla oluen, kun vaimo kysy, et saaks aamupalaks juoda kaljan. Hei miksei!