Jotenkin ei voi kuin puuskuttaa

Nyt on se kamala hetki, kun loma olisi lusittu ja huomenna pitäis mennä töihin YÄK.

On tähän männä kolmeen viikkoon ehtinyt tapahtua kaikenlaista.

Loma alkoi kivasti, ekana vapaana maanantai-iltana oli veto pois ja närästi oudosti. Menin nukkumaan ennen iltayhdeksää, kierin ja kärsin pari tuntia tuskissani. Lopulta sain unen päästä kiinni pariksi tunniksi nukkuakseni kokonaista pari tuntia ennen kun taas heräsin. Kuumemittari naputti liki pitäen neljääkymmentä ja tärisin vaan horkassa. Siinä vaiheessa jo kuumeen idiotisoimilla aivoillanikin tajusin, että kyseessä lienee taas munuaistulehdus, jonka olen jo kerran aiemmin saanut kärsiä. Jännitystä lisäsi se, että keskiviikkona piti lähteä viikoksi Prahaan. Lääkäristä sain kuitenkin tuomion, että kotihoito, antibioottikuuri ja runsas lepo riittäisi taltuttamaan taudin, mikä oli positiivista, koska ei tarvinnut jäädä sairaalaan pötköttämään. Tiistaipäivän mittasin kuumetta vartin välein ja jännäsin, josko oon reissukunnossa vaiko en. Keskiviikkoaamuna kuume oli kyllä jo pääasissa laskenut alle 39 asteen ja siinä sahailtiin sitten eestaas. Lentokoneessa kökötin mun ja vaimon vaatteet päällä ja tärisin taas ja mietin, että ei saatana.. Prahassa aamulla herättyäni lämpö oli kummiskin normaali ja fiilis tosi hyvä! Muistaakseni kerran reissun aikana nousi lämmöt yli normaalin, mutta ei mitään probleemata sen kanssa. Mikä munkki! 

Tässä pari urpoa ja vähemmän urpoa räpsyä Prahan reisusta ilman sen sankempia esipuheita!

Paitsi, että nää on muuten takaperin nää kuvat, uusimmat ylimpänä.

Ajettiin sellasella rinnejunalla kukkulalle ja urpoiltiin 

Löydettiin hauska baari, josta sai melkosen halpoja drinksuja.. 

ja mikä parasta, siellä sai pötkötellä, kun joi niitä drinksuja! 

Oli ollut ihan törkeen pitkä päivä ja väsytti simona. Just oikee mesta, drinkit piristi ja - KELAA - sai ottaa lepii ja juua ja polttaa kessuakin sisällä!

Istahdin ehkä tuhansien kilsojen kävelyn jälkeen trooppisessa ilmanalassa vähän lepuuttamaan, mut toi samperin kivipaasi oli joku 1000 asteinen ja tää on kuva siltä hetkeltä, kun hiffasin sen. Mä on kyllä kaunis!

Otin mä muutaman turistikuvankin, mis ei oo meikäläisii möllöttää. 

Mun vaimo on aina nättinä! <3 Kavuttiin tohon takana näkyvään torniin, kelattiin, et sinne pääsis hissillä - no ei päässyt. Sit lueskeltiin, et okei, ei niin paha, 50m ja 287 askelta, phyh, kyl me kestetään! Vitu, reidet tutisi sit koko sakilla koko loppuillan, mikä johtikin sit noihin lepuuttamishommiin.. 

Kunnon turistipose St. Vituksella (mitenhän toi taipuu, en tiiä, ei kiinnosta) 

Tuli semmonen söpöilyn tarve itse kullekin, kun kelaa, mitä oli päivällä läpikäyty.

Piti ottaa taidekuvia, joissa oli kontrastia: vanhan kaupungin pysähtyneisyys ja nykypäivän menoa sporan muodossa, get teh point eh?? 

Kelattiin, et ootellaan, et toi pramee turistirysäkello tekee jotain siistiä, kun kello lyö tasan, mut sillon siinä oli tsiljoona muutakin ihmistä ja sen lisäks joku hääpari otatutti hääkuviaan. Nähtiin ne viel Prahan linnallakin, en tiiä, mikä se meno oli, kaitpa se oli ihan siistiä, ottaa hääkuvia tuhansien turistien ympäröimänä. 

Niin sai siinä todistaa nuoren lemmen hetkiäkin, kun joku Romantiikka-Tomi puski esiin ja tyyppi mennä ja kosi avovaimoaan. Itse istuin silloin mököttämässä kuumaa, väsyä ja ab-kuurin öllötysoloa suihkulähteessä. Kyl mä sit lopetin, kun tajusin, et on joku HETKI. Sori siitä!

Aww <3 <3 <3

Sielä oli aika massikeisari olo, kun tota pätäkkää oli tonneittain.
.. tai siis ainahan mulla on rahaa vähintään ton verran eurorahaa käpälässä! 

En tiiä, mitä tää epäilläkseni nykytaiteen museon pihalla pönöttävä teos esitti, mut mun ekat mielikuvat liittyi naisen yksityisiin osiin..

Meil oli kiva kämppä, mut ihan  saatanan kuuma. Penthousen huonoja puolia.

Kantsii tsekkaa Praha! Aivan hyvä mesta ja se polkuveneily on ihan hemmetin hauskaa, mut siitä mul on vaan luurikuvia. Mä saatan ehkä räpsii niit tänne tai sit en. Instagramista voi tsigiditsekkaa meikältä @kaljakake