Tässä laulu, joka tiivistää viime päivien fiiliksiä melko napakasti.
Tiistaina multa poistettiin viisaudenhammas. Mä luulin, että ne nappaisi pois vasemman alaviisurin, koska se on ainakin tässä viime päivinä ollut se vittum.. häirikkö, mutta ei - ne kaiveli pois oikeen alaviisurin, joka ei ehkä muistikuvieni mukaan ole koskaan vaivannut. Pelkäsin operaatiota ihan pimeenä ja soittelinkin etukäteen, että vaadin huumausta ja tainnutusta, muuten en joko tule tai jos tulen, puren hammaslääkäriltä sormen irti. Esilääkkeeksi sain Dormicumia, joka pikaisen googlailun mukaan oli unilääke. Sain istuskella puoli tuntia rauhassa sen nielaistuani ja sitten hoiperella kidutuspenkkiin. Oli melkosen pölö olo. Muistan vain pieniä palasia sieltä täältä, muun muassa sen, kuinka itkin vain ihan vähän siinä penkissä. Jos verrataan jalkaleikkauksen hysteeriseen itku- ja paniikkikohtaukseen, niin oli siitä apua juu! Koko loppuillan olin ihan idiootti ja hyvin puuduksissa.
Eka päivä leikkauksen jälkeen meni hienosti, en saanut suuta auki niin, että olisi päässyt puhumaan. Jouduinkin soittelemaan päivystykseen ja vonkaamaan ajan, jotta tohtori pääsisi kirjoittamaan mulle sairaslomaa. Hiljalleen suu alkoi aukeemaan, niin että pystyy jotain pientä ja pehmeää syömään ja kaiken ruuan ja juoman saa nauttia haaleana, koska kuuma ja kylmä vihloo. Vihlontaa toi myös ulkona liikkuminen, varsinkin pyörällä. Oli melkoisen muksaa polkasta vesisateessa 5 min lääkärikäynnin ja saikkulapun vuoksi.
TV:stä olen kattonut tuhatmiljoonaa jaksoa Näkijää, X-Filesia ja Gossip Girliä, että varsinainen sivistymisloma ollut tämä.
Kolmas päivä, tämä päivä.. PERKELE.
Jostain syystä koko päivä on mennyt sumussa, särkee päätä jostain otsan paikkeilta ja sen lisäksi oikeen puolen ylä- ja alahampaat, sekä oikea korva. Tänään myös päätin, ettei multa enää ikinä koskaan poisteta mitään saakelin hampaita, jollei niiden suussa oleskelu uhkaa henkeä.
Viime aikain parhaimmat kaverit, kipulääkkeet ja kylmäpussi. Nappasin kirjoittamisen alussa särkylääkettä, kun sattui ihan röyhkeästi, nyt alkaa olla mukavan pehmeetä ja melkein kivutonta. Hammassärky on kyllä saatanasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro joku juttu!