Lusitut lomat

Mä olin kesäkuussa kaks viikkoo lomalla, oli tarkotus loikoa osa ajasta mökillä, osa Oulussa ja mahdollisesti käydä myös jossai sukulaisissa. Lopputuloksena loikoin koko kaks viikkoo siellä mökillä, yhen yön käväisin Oulussa ystävälle lastenvahtiapuna. Onneks veli sai just vauvan ja menee naimisiinki niin niitä sukulaisia pääsee näkemään muutenki. Nythän oon mököttäny täällä Vantaalla jo reilu viikon, mut onneks mun täkäläiset tutut on osannu pitää mut kiireisenä niin ikävä pohjoseen ei oo ollu aivan valtava. Mutta nyt tärkeimpiin eli kuviin!

Ekat päivät mä vietin riippumatossa koska haloo, riippumatto. Senna mökötti koska mä söin siellä myös leipää, eikä se päässy sinne mukaan. Riippumatto on ehkä maailman hienoin asia! Ei kyl maailman hienoin mutta hyvä kumminki!

 
Tärkeä taidekuva paarmasta limussa.

Äiti tuumi, että kesti sitten kuus vuotta ennen ku Senna bongattiin spontaanisti makoilemasta mökin pihassa. Yleensä sillä on aina kiire jonneki. Tilanteesta piti oikein ottaa kuvakin ikkunan takaa, siksi suttunen kuva. Kuvassa myös riippumatto <3

 

Mun lomalla suurimman osan ajasta oli aika kalseeta ja sateista, mutta ei se haitannu. Mulla oli seurana muutaman kilsan päässä omalla mökillään majaileva kummipoika vanhempineen ja Lea, joka asuu mökistä parinkymmenen kilsan päässä.

Ylipuhuin ihmisiä mun kans kätköileen ja löydettiin tollanen autiotalo, lisäks käytiin yhessä saaressa jonne pääsemisestä oon haaveillu jo useampia vuosia. Alimmassa kuvassa kummipoika vetämässä hirsiä paluumatkalla. Tolla mökkialueella oli vastikään nähty karhuja, joka rajotti reippaasti mun yksinkätköilyhaluja.

Mökillä siisteintä muuten riippumaton lisäks on se, että mä esim. suunnittelin juoksulenkille lähtöä joka ikiselle aamulle, mutta en koskaan sit ehtiny ku aina tuli jotain parempaa tekemistä! Mulla on maailman parhaat ystävät siellä <3 Juoksun sijaan kyl käytin aika paljon aikaa tohon kätköilyyn, kahvakuulailuun ja saunajoogaan, joka on nyt mun uus lempilaji. Kirjotan siitä ehkä myöhemmin lisää. Kätköilystäkin pitäs ehkä joku päivä kirjottaa jotain.

Ei lomaa ilman elukoita! Ylhäällä kuvassa halaileva belgiannakki Kira, joka tulee aina nojaileen rapsujen toivossa.

 

Loman lopulla sain tietää että lähistöllä oli agrologituttu kesätöissä! Oli siis pakko käydä moikkaan paitsi kaveria niin myös lemmuja <3

Sit me jouduttiinki Sennan kans jo palaileen kotiin. Kotimatka oli melko horroria, kun koira tuli hulluksi kevythäkissään. Ekan tunnin jälkeen satuin vilkasee peruutuspeiliin ja kas, siellähän se koira makoilee takaikkunalla maisemia kattellen, oli repiny häkin auki. Oli jännä ajella tolleen kuvan mukaisesti koira autossa irrallaan, toivoen ettei se säikähdä jotain uutta ja hyppää suoraan mun syliin. Myöhemmin sain ostettua sille valjaat ja köytettyä sen turvavöihin. Kaupassa ollessani se onnistu jotenki laukaseen mun autonromun varashälyttimen pariin otteeseen ja teki musta vielä iloisemman. Loppumatkan oli vielä ihan järjetön hellesää, eli kaikki pysähykset piti hoitaa superhypernopee ettei koira paistu autoon. Yleensä toi matka kestää ajaa noin seittemän tuntia, meillä kesti yheksän.

Yritin ympätä lomaan kaikkee sitä, mihin ei yleensä oo aikaa, eli ehin myös lukee (samoja hömppäkirjoja joista Kake kerto edelliskerralla) ja VIRKKAAMALLA. En oo virkannu sitte ala-asteen ja näin hyvin onnistu, vaikken ihan ohjeen mukaan osannukaa tehä! Kui siistiä.

Viimeisen lauantain vietin muutaman ystävän kanssa sisäilmapiknikillä. Se oli siis hätätilaratkasu, kun nurtsit ui sadevedessä. Mut kyllä meillä kivaa oli sisälläki, Mari teki mulle värianalyysin ja mä on LIGHT SPRING.

Nyt ei sitte muutaku suunnittelemaan mun kahta ylijäänyttä lomapäivää. Kesälle ois luvassa vielä yks Kajaanin-reissu ja ainakin kaks viikonloppuu Oulussa. Huh huh. Mut kyllä kesä on ihmisen parasta aikaa :)