Tänään koitti se upeuden siivittämä päivä, kun oli kulunut kaksi viikkoa tatuoimisesta ja sattui vielä vähän paistamaan aurinkokin, mikä tarkotti tietenkin järvessä lillumista, jeij! Tähän alkuun muuten suosittelen pistää soimaan kivan biisin, joka mun teki mieli jakaa.
 | ||
| Nykyään Lissu on jo ihan valmis, eikä tommonen tyhjä, kuin kuvassa, joka on otettu jo aikapäiviä sitten. Sinnehän tuli ne tatit tuonne ylös ja sisäkäsi on kanssa nykyään väritetty. Tehtiin se ihan valmiiksi, eikä siinä mennyt kun vajaat kaksi tuntia. Sienet oli kyllä edellisellä kerralla. Siili pitäs kans leikkaa taas lyhyemmäks näemmä ja vois kasvattaa niskatukan, ehkä. Mut näistä faktoista huolimatta halusin jakaa tän muka-taiteellisen-nakukuvan kaikkien kanssa internetissä. |
 | |||
| Sit meil on taidekuva rannalla rettelöitsevän koiran sojottavista koivista. Sillä on vähän nivelvaivoja ja koivet sojottaa mihen sattuu. |
Oli kauhia arpominen, missä saisi olla rannalla niin, ettei kukaan kävisi urputtamaan, että ei koiria uimarannalle, mut lopulta keksittiin yks ranta, jota uskalsi koittaa. Ei kukaan moittinut, vaikka oltiin siellä porukoiden lainakoiran kanssa. Pidettiin Juuso kyllä koko ajan kytkettynä, eikä annettu sen pissiä mihkään, ei siis voinut koitua hänestä haittaa kelleen, ainakaan mun mielestä.
Kuvailin kans krokon (kts. alta) päällä maaten ylläni siintävää taivasta, joka kivasti vinkkaa, et kolme päivää lomaan! K-o-l-m-e, KOLME! Aion ehkä lillua vaan järvissä, joissa tai merissä kera uimalelun (kts. alta) ja tehdä typeryyksiä, kuten kuvata puun oksistoja.
 |
| Arvaa mikä alkoi pyöriä päässä, kun tämän tekstin luki? |
Ostin vaimolle krokotiilin. Se puhui, ettei ole koskaan saanut lapsena uimalelua krokotiilin tai valaan muodossa. Mä muistelin, et se ois ollut kroko ja ostin sen, mut meni mettään. Valas olisi ollut haaveissa hänen. Mut jokatapauksessa lilluin krokon kanssa kivasti, eikä yhtään haitannut eläinlajin vääryys.
Sit kävin illalla vielä ulkoiluttamassa koiruutta ja päätin kuvata lisää sen väkkäröitä jalkoja ja ehkä mun blogihistorian kolmannen tai jotain asukuvan, silvous plait!
Voi mua jo naurattaa ajatuksena tää luetteloiminen: flanelli jostain Hyvinkään kauppakeskuksen putiikin poistoalesta, t-paita lindexilta, ommeinaa kivanmallinen ja -matskunen paita ja sortsit on jokku satavanhat, joista ostin melkeen saman mallin kirpulta turkoosina ja luovuin niistä sittemmin.
 | |||||
| Täysin irrallisena loppukevennyksenä: Jo jokin aika sitten kännissä häissä ollessani räpsin ittestäni kuvia, kun olin ainakin mun mielestä niin nättinä. Onneks mulla oli vaan tää yks ainoo kuva todistusaineistoksi koko bileistä ja sekin oli ihan dorka + mun piti fotaroida kuvasta epäoleellinen ja ruma pyyhe pois, koska en uskaltanut harjoittaa tällaista julkeaa itseni kuvaamista muuta kuin vessan suljettujen seinien sisäpuolella. Mut sovitaan, et kukaan ei arvaa, mitä kohtaa oon käpälöinyt, koska kukaan ei vahtaa kuvaa niin tarkkaa, eiks je! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro joku juttu!