sunnuntai 15. joulukuuta 2013

IT'S ALIVEEEEEEEEE!!!!

Moi en oo kuollu jee!

Mä en oo kerkiny kirjotella, kun on ollut niin kiire tai jotain. Jotenkin tuntuu, et oon keskittynyt vanhojen tuttujen internetin sosiaalisten medioiden (blogi, instagram, facebook) sijaan oikeeseen elämään ja tosi ihan ujosti twitteriin.

Mut oon esim. puuhannut tällasii hommii:

Pukinkonttiin sukkii, tässä vas. mummo, oik. käly.

 Vas. veli, oik. isi.
 Vas. mamma, oik. äiti. Mamman sukka on valtava, en tiiä, miten isot noi sukat on mammalle, noh, 9 pvää vielä, niin se selvii.
 Sit on tehty kans joulukorttei! Tuli aivan julmetun upei, niin ku ehkä te jo tiedätte, jotka ootte korttei meikält saanu. Oltiin Sannin kanssa Kaisalla ja Jounilla askartelee, kaikkien korteista tuli ihan megaseksivau-upeita! Tein nää kuvan kortit kotona viel erikseen ja sain käytettyy lähes kaikki mun tarrat, mikä kertoo sellasesta ilouutisesta, että mä saan mennä ostaa uuden tarrapyramidin, kuinka siistii!
Elämä on jotenkin viime kuukausina ollut yhtä unetonta yötä. Seija piti mua hereillä kohtuuttomia aikoja to-pe välisenä yönä. Perjantain ja lauantain välisenä yönä mä heräsin taas kolmelta, eikä sit enää nukuttanu, niin ootin sit 6 tuntii, et pääsee markkinoille aamuysiltä. Ehti kivasti ennen kotoa lähtemistä kuuntelee äänikirjan loppuun, kutoo isin sukasta kantalapusta kärkikavennuksiin, kattoo melkee kokonaan Irvine Welsh's Ecstacyn, käydä suihkussa ja meikata.
Sit oon kans lähetelly vaimolle kuvii, ku se on unohtanut sen kihlasormusta sujuvasti himaan pari kertaa. Ohan nää helyt meillä ollut jo 11 päivää. Sarkastisesta äänensävystä tekstissä voisi päätellä, että mä kuittailen sille tässä asiassa, mutta kyllä mä silleen ymmärrän, ettei oo varmaan miespuolisena ihmisenä hirveesti tullut hänen harjoiteltua sormuksen pitämistä.

Mut nyt on siis lupa intoilla kihlapari Prahan häiden lisäksi myös omia kemuja. Päivä ei oo tiedos kyl vieläkään, vaikka mä just osallistuin kilpailuun, jossa voi voittaa häämatkan ja jossa kysyttiin, mikä päivämäärä on sovittu, niin sinne sujuvast huijasin, et 1.4.2014, koska se ois helppo vaimonkin sitten, mut saa nyt nähä.

Sit löysin kivan koltun, mutta tää on ehkä kiinalainen kopiopuku ja internetis luki, ettei sellasta saa tilaa, oli useita parjaussivuja omistettu kiinalaisten kopiopukujen ja niiden ostajien haukkumiseen. Mun koltusta ei kylläkään tulis mikään liila, vaan tietty jotain morsiamempaa.
Täst kans tykkäilin. Mut mulla on yks ihan muu säätö menossa äidin kanssa, jos ite värkättäis, saa nähdä senkin suhteen.

On muuten överii, miten internetin mainokset repee, kun meet julistaa facebookissa kihloista ja kattoo kolmee hääpukuu interneteistä, ni heti on facebookin sivupalkki, google-mainokset ja kaikkien nettisivujen bannerit täynnä hääpaikka-/-mekko-/-askartelutarvike-/-kutsumainoksia. Oon vähän shokissa tästä oikeesti ja vaimoo pelotti kuulemma kans töissä, kun sen työgmail-tunnarilla mainosti youtube jotain häävideoita, creisii! Google ties ehkä meidän kihlauksesta ennen kun mun äiti.

Joten härifrån tvättas taas ja hääpaskaa tulee varmaan ihan runsaanlaisesti, voin kertoo.

2 kommenttia:

  1. Ihanaa! Toivottavasti mä mahdun mun juhlamekkoon ku on bileet!:D Tittidui!
    -Puppe

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo toivotaan, et sannin ehkä vuonna 2008 ostama kihlajaismekko ois ainoo turha ostos meidän häitä varten :D

      Poista

Kerro joku juttu!